perjantai 19. heinäkuuta 2013

Lappeenranta / Joutsenkosken mylly


Joutsenkosken jauhot on laatutavaraa, eikä "Bad seed", kuten Omar & the Howlers väittää

No niin, palataan taas kirjoitushommiin. Lähiaikoina onkin taas sattunut ja tapahtunut kaikenlaista. Joskus kauan aikaa takaperin, kun aloitin tämän bloggaamisen, niin minulla oli kaksi haavetta. Päästä Lappeenrannan raatihuoneelle ja Rutolan miehistöluolaan. Nyt tuo jälkimmäinenkin haave on toteutunut, mutta siitä seuraa raporttia myöhemmin. Joka tapauksessa keskiviikko ehtoona siellä piipahdettiin assistentti Ritan kanssa. Suuret kiitokset vielä anonyymille Rutolan miehelle, joka avasi meille luolan portit.

Tämän jälkeen kaikki menikin sitten ihan puihin. Myöhemmin samana ehtoona lupasin kaverilleni lähteä Lappeenrannan keskustaan yöelämän pyörteisiin. Sanasta tekoihin ja tutustuimmekin nuorison yönviettomenetelmiin Ravintola Ilonan vaahtobileissä. Rokkaaminen jätettiin vähemmälle, mutta jos olisi ikää parikymmentä vuotta vähemmin, niin mehän olisimme kaiketi kroolanneet vaahdossa. Nyt keskityimme vain tarinointiin ja tuttujen moikkailemaan. Uskomatonta mutta totta, tuttuja olikin kyseisessä paikassa melko joukko!

Vaan, nyt asiaan. Koska en vieläkään ole saanut aikaiseksi kirjoittaa Venäjän matkakertomustani blogiin, niin täräytin eilen vajaat parisataa kuvaa Facebook-sivustolle. Sieltä voi käydä katselemassa maisemia Venäjältä ja jatkaa odotusta, jos vaikka jonain päivänä saisin tarinat reissusta valmiiksi? Oli vaan hiton vaikeaa valita nuo kuvat, koska kuvasimme melko paljon reissun aikana. Ehkä joskus julkaisen ne kaikki vajaat 1300 valokuvaa, tai sitten en… Mutta nyt kuitenkin julkaistaan kuvia Ylämaan kiertoajelun kuvasaaliista. Joutsenkosken mylly, olkaatte hövelit.

Kesäkuun alkupäivinä Willimies Tours seikkaili Ylämaalla ja matkan varrelle osui kappale elävää historiaa. Aikamme kiertelimme myllyn ympäristössä ja lopulta omistaja saapui tien toiselta puolelle paikalle myymään myllyn omia jauhoja. Willimies jätti ostokset tosin tekemättä, koska leipurin hommat eivät ole ihan minun juttuni. Willilady tosin osti parit pussukat ja kelpo kamaa tuntuivat olevan rieskan muodossa.  Lopulta mylläri kerkesi haastelemaan kanssamme ja hän valottikin myllyn historiaa meille.
Joutsenkosken mylly on ylväs näky Vaalimaantien varressa

Myllyn historia juontaa juurensa aina 1860-luvulle, jolloin Joutsenkoskelle perustettiin ensimmäinen mylly. Kyseessä oli ns. härkin- eli jalkamylly, minkä toimintaan voitte perehtyä tarkemmin Vääksyn vesimyllymuseon sivustolta. Vuosisadan loppupuolella myllyn osti virolahtelainen Anton Mäkelä, joka taas möi myllyn vuonna 1901 Oy Tirva Ab:lle. Tämä olikin merkittävä muutos, koska nyt mylly muutettiin kimröökitehtaaksi eli nokimyllyksi. tehdas tuotti nokijauhoa, minkä takia mylly on vieläkin osittain pinttyneen mustan pölyn peitossa.
Koski kuivana, koska vesi on ohjattu sähköntuotantoon

Kimröökiä tehtiin jauhamalla koivuhiiltä miiluissa ja lopputuote pakattiin tynnyreihin vietäväksi Venäjälle ruudin ja maalien raaka-aineeksi. Tuotanto pyörikin kolmessa vuorossa ja alueelle muodostui oma teollisuusyhteisö. Valitettavasti tehdas paloi v.1914 ja se piti rakentaa uudelleen. Valitettavasti nousukauden aiheuttanut ensimmäinen maailmansota päättyi ja tuotanto lakkasi.
Täällä tupakkalaki oli voimassa kaikessa ankaruudessaan jo aika päiviä takaperin

Paikallinen Eino Väkevä osti tyhjillään seisovan myllyn vuonna 1929 ja aloitti mylly- ja sahaustoiminnan. Lisäksi myllyn koski antoi ja antaa edelleenkin sähköä yleiseen sähköverkkoon . Harvalla sitä onkin ilmaista sähköä käytössään? Myllytoiminta tuotti hyvin, mutta niin sahaaminenkin. Sahalla valmistettiin koivusta tuumakasta lankkua, joita vietiin Amerikkaan Singerin tehtaille ompelukoneiden pöytämateriaaliksi. Muita menestystuotteita olivat lankateollisuuden käyttöön menevät aihiot, joista tehtiin lankarullia.
Ulko-ovella on vielä vanhat kiskot ja myllynkivi

Toiminta oli vilkasta ja parhaimmillaan tehdas työllisti 140 ihmistä, kunnes sotavuodet pysäyttivät toiminnan. Sotien jälkeen toiminta jatkui aina vuoteen 1956 asti, jolloin toiminta lopetettiin kannattamattomana. Nyt mylly on toiminnassa kylän ihmisille ja satunnaisille ohikulkijoille, jotka voivat ostaa aitoja luomujauhoja itse jauhettuna. Vielä kun mylly tuottaa sähköä lappeenrannan energialle, niin mikäs siinä on jauhoja jauheskella? Toimintaa jatkaa tällä hetkellä Eino Väkevän poika, joka opasti meitäkin myllärin jalossa ammatissa. Kiitokset!  
 
Tällä jauhettiin kimröökiä
 
Vanha koneisto on yhä käytössä. Eri sorttia eri torvesta!

                            Videokuvaa Joutsenkosken kuohuista

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ovat aina tervetulleita