sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Lappeenranta / Saarenoja, Suomen ensimmäiset asukkaat


  Saarenojan pellot ovat vanhaa merenpohjaa, kuten Kotiteollisuus kertoo....

No niin, tänäänkin tyrkätään päivän toinen tarina kehiin. Tämä alkaa olla jo ihan pakkomielteistä hommaa! Jotenkin vaan en jaksa oikein keskittyä huomenna alkavan Itä-Karjalan moottoripyöräretken tavaroiden pakkaamiseen, vaan teen kaikkea muuta… No laitetaan tämä blogimme ylivoimaisesti vanhin kohde levitykseen. Tämä onkin niin vanha, ettei koko Suomesta löydy kuin yksi paikka eli Lahden Ristola, joka pääsee edes lähelle. Kyseessä on varhaismesoliittisen kauden asuinpaikka Joutsenon Kuurmanpohjan Saarenoja. itse asiassa paikkoja on kolme, mutta tietenkään teidän nähtäväksenne ei ole kuin heinittynyt pelto, joka on suojeltu kaikilta ihmisen aktiviteeteiltä.

Tällä kertaa Willimiehen tiedot eivät riitä kertomaan tarkemmin kivikauden asutuksen leviämisestä, mutta Saimaan vedenpintojen vaihteluihin perehtynyt Hakulisen Matti voisi kenties joskus vähän valaista minuakin näistä varhaisimmista ajoista maamme historiasta heti jääkauden jälkeen. Matti on näet kirjoittanut pari hyvää kirjaa aiheesta, jotka minäkin olen lukenut, mutta ymmärtäminen onkin sitten toinen juttu...
Infotaulu Saarenojan asuinpaikan läheisyydessä

Mainitsin tämän kivikautisen asuinpaikan kuuluvan varhaismesoliittiseen kauteen ja silloin mennäänkin ajassa todella kauas. Täältä Saarenojan asutuspaikalta on löytynyt palanutta hirvenluuta, jotka on radiohiiliajoitettu. Tietenkään tarkkaa vuosilukua ei saada selville, mutta tiedemiehet ovat ajoittaneet ne suurin piirtein 8600-8500 eaa. eli yli 10.000 vuoden taakse. Silloin tällä alueellakin näytti aivan toisenlaiselta. Kyseinen asuinpaikka sijaitsi tuolloin Ancylusjärven ja Yoldiameren aikoihin vuonomainen merenlahti ja sen hiekkainen pohjoisranta tarjosi elinmahdollisuuden maamme ensimmäisille asukkaille.
Saarenoja. Aikoinaan peltojen kohdilla oli merenlahti. Takana olevassa rinteessä asuivat ensimmäiset "suomalaiset" 

Nämä ensimmäiset asukkaat seurasivat jään sulamista ja jäältä vapautuneet alueet otettiin nopeasti käyttöön, koska ne ilmeisesti tarjosivat luonnonresursseja, jotka olivat ihmisille välttämättömiä ja niitä oli riittävästi. Norppakin uiskenteli tässä lahdessa ja on takuulla ollut Saarenojan asutuspaikan ihmisten ruokalistalla. Myös asuinpaikalta tehdyt löydöt kertovat yhteyksistä muualle Eurooppaan. Saarenojan ihmisiltä on löydetty piiesineitä, joka ei luonnostaan esiinny Suomen kallioperässä, joten tämä seikka, kuten muutama muukin viittaa maamme asutuksen levinneen ns. Kundan kulttuurin asuinalueilta nykyisen Viron alueelta maahamme.
Näkymä vanhan merenlahden ylitse asuinpaikalle. Näin pyhälle paikalle ei Willimieskään uskaltautunut, vaan tyytyi kaukaa otettuihin valokuviin.


Monet meistä nykyajan kiireisistä ja stressaantuneista ihmisistä haluaisivat downshiftata tai jollain muulla keinolla vaihtaa elämänsä vähemmän kiireiseksi. Jotkut haikailevat paluuta juurille ja ovat ottaneet ruokavaliokseen kivikauden ihmisten kalasta, riistasta ja marjoista koostuvan ruokavalion ja väittävät sen olevan terveellinen. Ehkä se on terveellistä, mutta ehkä heidän kannattaisi pyydystää itse saaliinsa, niin tajuaisivat, ettei elämä kivikaudella ollut helppoa! Ruuanhankinta ja selviytyminen luonnonehdoilla on takuulla ollut haastavaa, vaikka maastamme onkin löytynyt merkkejä siitä, että liika pyynti oli jo kivikauden ihmiselle mahdollista. Ensimmäisenä ainakin minulle tulee mieleen sukupuuttoon jo kivikaudella pyydystetty Grönlannin hylje. Kenties Saarenojallakin herkuteltiin hylkeen lihalla?

jos aihe kiinnostaa, ja miksei kiinnostaisi, niin laitan tähän perään pari linkkiä Saarenojan asuinpaikoista kertoville sivustoille. 







                                          Kivikaudella elettiin näin?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ovat aina tervetulleita