Eppujen laulu kiteyttää Pontuksen kaivannon idean: Balladi kaiken turhuudesta
Viime kerralla esittelimme paikan, mihin ensimmäistä kertaa
Saimaan kanavaa yritettiin tehdä. Onkin siis melko luontevaa siirtyä paikkaan,
johon seuraavalla kertaa kanavaa yritettiin rakentaa. Tämän suurisuuntaisen
yrityksen jäljet näkyvät yhä edelleen luonnossa ja hankkeen puuhamiesten
kunniaksi on pystytetty jopa muistomerkki. Se onkin päivän kohteemme ja samalla
oikaisemme muutamia virheitä, joita tähän ns. Pontuksen kaivantoon liittyy.
Ensimmäisen Saimaan kanavan rakennusyrityksen jäljet ovat
kadonneet nykyisen kanavauoman alle, mutta toisesta yrityksestä on näkyvät
jäljet olemassa vielä nytkin. Noin kaksi kilometriä nykyisen kanavan suulta
itään, Laihian kaupunginosasta, löytyy amiraali Pentti Severinpoika(Bengt
Seversson) Juusteenin(n.1534-1609) vuosina 1607-1608 kaivattama kanavauoma. Pituutta sillä
on n. 500 metriä ja leveyttä 10-16 metriä. Syvyydeltään tämä 6-9 metriä syvä
uoma erottuu tänä päivänäkin selvästi ympäristöstään. Valitettavasti tämän
urhean hankkeen uoma on kahdesta kohdasta täytetty maa-aineksella, jotta
maantie ja junarata pystyvät kulkemaan sen poikki. Silti näkymä on vieläkin
osoitus entisten aikojen miesten raskaasta raadannasta.
Ruotsin kuningas Kaarle IX valtuutti Juusteenin avaamaan
vesireitin Saimaalta merelle ja Juusteen valitsi paikaksi tämän kangasmaaston.
Tarkoituksena oli, että kanavan suu olisi tullut keskelle nykyistä
Murheistenrannan uimarantaa. Tähän liittyykin ensimmäinen ”legenda”, mihin
törmää vielä tänäkin päivänä. Yleisesti kerrotaan, että Saimaa olisi
purkautunut uoman kautta alavimmille seuduille saaden aikaan vedenpaisumuksen.
Syyksi on esitetty sen aikaisen sulkutekniikan kehittymättömyyttä. Tämän
harhakäsityksen on kuitenkin Willimiehen ystävä ja Saimaan vesistöhistoriaan
perehtynyt Hakulisen Matti osoittanut vääräksi. Aiheesta voit lukea enemmän
täältä. Suosittelen muutenkin Matin kirjoittamaa artikkelia, koska siinä
selvitellään laajemminkin kanavanrakentajien kohtaamia haasteita.
Kuninkaan määräyksestä alkanut kanavahanke kertoo, kuinka
tärkeänä kanavaa pidettiin Ruotsin valtakunnassa. Tervakaupan kasvaminen ja sen
suuntautuminen ulkomaille Viipurin kautta pakotti keksimään keinoja tervan ja
muiden tavaroiden kuljettamiseksi. Koska kolmasosa tervakaupasta kulki Viipurin
kautta, oli sen merkitys Saimaan vesistöalueella merkittävä. Voimavarat ja
teknologia, sekä rakentamisen aikataulu, eivät vaan olleet ajankohtana vielä
riittävät, jotta tämä massiivinen hanke olisi saatu päätökseen. Sen aika tulisi
vasta n. 250 vuotta myöhemmin!
Kuninkaan määräyksellä kolmen verotalon piti lähettää
työmaalle yksi mies töihin Juusteenin johdolla. Mistään en ole löytänyt
mainintaa työmiesten määrästä, mutta pakostihan heitä on ollut melkoinen joukko
jäljistä päätellen. valitettavasti työmiesten kannalta, heidän työnsä meni
tavallaan hukkaan, koska nykyistä kaivantoa olisi pitänyt syventää vielä reilut
parikymmentä metriä, jotta Saimaan vedenpinnantaso olisi saavutettu. Näin ollen
kanavan maansiirtotöistä saatiin tehdyksi vain muutama prosentti. Valmistuminen
olisi vaatinut vielä jokusen lapionpiston ja kivenmurikan siirtämisen ennen
kuin Salpausselän moreeniharju olisi läpäisty.
Kaivaminen aloitettiin elokuussa 1607 ja jatkui seuraavan
vuoden alkukesästä. Joissain lähteissä mainitaan, että vielä v.1609 olisi
kaivettu, mutta Kanavan kaivajien muistomerkki mainitsee vain vuodet 1607-1608.
Yleensä kaivamisen päättymisen syyksi mainitaan amiraali Juusteenin kuolema,
mutta aikakauteen liittyy myös Ruotsin ja Venäjän väliset sodat, jotka
lakkasivat vasta Stolbovan rauhan 1617 myötä. Todennäköisesti miehiä tarvittiin
rauhanomaisen työn tekemisestä sotatoimiin. Tämän jälkeen kanavaa ei Pietari Brahen 1640-luvulla esittämistä suunnitelmista huolimatta toteutettu.
Neljä metrinen graniittipaasi kuvaa työn armottomuutta |
Nyt lienee syytä kysyä, että jääkö ns. Pontuksen kaivanto
ikiaikaiseksi muistomerkiksi Lappeenrannan Laihian kaupunginosaan? Willimies tietenkin
toivoo näin, mutta aika ajoittain esille nousee suunnitelma Saimaan kanavan alkuosan
oikaisusta, koska nykyinen on aika kapea uoma laivojen käytettäväksi. uutena
reittinä onkin esitetty tätä Juusteenin aikoinaan valitsemaa linjausta.
Toivottavasti näin ei kuitenkaan käy, vaikken mikään kehityksen jarru halua
ollakaan.
Aiemmin mainitsin virheellisistä tiedoista, jotka kaipaavat
oikaisua. Vedenpaisumusmyytin kerroimme jo, mutta toinen myytti liittyy
kaivannon nimeen. Miksi ihmeessä Juusteenin tekemää kaivantoa kutsutaan
Pontuksen kaivannoksi? Täällä idässä rajaseudulla 1500-luvulla toiminut
sotapäällikkö Pontus De La Gardie saavutti valtavan maineen ja hänen nimensä
liitettiin lukuisiin eri yhteyksiin. Näin on käynyt tämänkin seikan yhteydessä.
Ilmeisesti hänen nimensä on tavallinen kansa yhdistänyt tarinoissa tähän
suuryritykseen, vaikkei se ole mitenkään mahdollista, koska De La Gardie kuoli
jo vuonna 1585. Eiköhän sovita, että Pontuksen muistoksi riittää nykyinen Pontuksen
kaupunginosa ja palautetaan Juusteenin ansaitsema kunnia oikealle miehelle?
Muistolaatta |
Mielenkiintoista, ettei kunnia jo olekin palautunut
Juusteenille, koska kanavanrakentajien muistomerkki kertoo asian oikein.
Kaivannon kohdalta löytyvässä Lauritsalan kauppalan ja maanviljelijä Ferdinand
Laihian kustantamassa Lappeenrannan killan muistomerkkihankkeessa kerrotaan
asia oikein. Valitettavasti muistomerkin pystytysvuotta en tiedä, mutta koska lahjoittajana
on mukana Lauritsalan kauppala, niin ennen vuotta 1967 se on pystytetty.
Kertokoon viisaammat, niin päivitetään vuosiluvut kohdalleen.
Hei,
VastaaPoistaPontuksen kaivannon tarina on niin kiehtova, että tein laulun sen kaivamisesta:
https://www.youtube.com/watch?v=LciMUfADx6Q
Tämä blogisi kirjoitus oli suuri innoittaja tekstiä tehdessä. Kiitos siitä!
Kiitos Kari, Laitoin Facebookin kautta linkin jakoon. Huippujuttu!
VastaaPoista