Aknestik "Puunhalaajat"
Tämän päivän tarinaa ei ollut koskaan tarkoitus julkaista,
mutta koska kuvat(surkeat) tuli napattua, niin tyrkätään nämä blogiin,
vaikkakin tällaisena välikausipostauksena. Jotenkin vaan vanhaa sahan kuorimon
työntekijän mieltä lämmittää katsella salskeita tukkipuita, joiden välissä
kasvaa jokunen vanerikoivukin. vastaavista puista on tullut vaatimaton leipä
revittyä yli 20 vuotta, joten kyllähän nämä komeat puut ansaitsevat tulla
esitellyksi?
Aikoinani en tiennyt Lappeenrannasta löytyvän yhtään
Arboretumia eli kasvilajipuistoa. Viime vuonna lukijavihjeen avulla selvisi
totuus. Vesitornilta pitkin Valtakadun reunoja sijaitsee koko kaupungin oma
Arboretum, mihin voit tutustua täältä. Yllätyksekseni huomasin viime kesänä
Maasotakoululla kuvausretkellä ollessani, että onhan niitä vielä toinenkin.
Armeija on perinteitä kunnioittava organisaatio, mistä heille on annettava
täydet pisteet.
Perinteiden kunnioittaminen tuntuu ainakin minusta hyvältä,
ja mitä pidempään perinnettä on jatkunut, niin sitä varmemmin niistä on
pidettävä kiinni. En osaa sanoa tarkkaan kuinka kauan maasotakoulun eri
aliupseerikurssit ovat kurssipuitaan istuttaneet Maasotakoulun
keskuspiha-alueelle, mutta ottamieni kuvien perusteella perinne juontaa ainakin
vuoteen 1957. Mahdollisesti perinne on alkanut jo 1940-luvulla, koska kuvassa
on peruskurssi 16 kyltti vuodelta 1957. Ei vaan tullut bongailtua noita kilpiä tuon
tarkemmin.
Tämän kummempaa tietoa Willimieskolmikolla ei Maasotakoulun
Arboretumista ole, joten olkoon tämä tällainen välikausipostaus ilman turhia
selittelyjä. . Joka tapauksessa Lappeenrannassa on siis kaksi Arboretumia eli
paikkaa minne istutetaan puu tietyn tapahtuman johdosta. Hieno tapa ja perinne,
jatketaan samaan malliin…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita