Eilinen päivä 19.1.2013 oli surunpäivä Lappeenrannalle ja
Willimiehille. Kulttuurihistoriallisesti arvokas Keisarin asema tuhoutui
tulipalossa. Ilmeisesti kyseinen rakennus ja sen mielenkiintoinen historia aina
vuodesta 1885 eiliseen päivään oli myös kaikkien muidenkin lappeenrantalaisten
henkistä pääomaa. Nyt ei vaan auta itku markkinoilla, koska se on nyt mennyttä.
Silti Willimiehet elättelevät toiveita Keisarin aseman jälleenrakennuksesta,
kuten ilmeisesti moni muukin lappeenrantalainen. Valitettavasti on vaikea
kuvitella kyseisen rakennuksen uudelleenrakennusta kaupungin ja valtion
tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Valitettavaa, mutta totta!
Olen aiemmin sisimmässäni iloinnut blogin kävijämääristä,
mutta tällä kertaa olisi eilinen piikki kävijämäärissä saanut jäädä
tapahtumatta. Eilispäivä 19.1.2013 oli blogin ylivoimaisesti vilkkain päivä
tähän mennessä. Edellinen yhden päivän kävijäennätys 1334 elokuulta rikottiin
selkeästi ja kävijämääräksi muodostui lopulta 2231 vierailua blogissamme. Näistä yli 1600 hakua oli Keisarin asemaan
liittyviä. Onhan ennätyksen tekeminen hienoa, mutta silti en jaksa erikoisemmin
iloita tästä. Oikeastaan tämä ennätys olisi saanut jäädä syntymättä, koska
itselleni ainakin Keisarin asema oli yksi kaupunkimme Top 5 kohteista.
Murheellisen päivän teemaan sopinee jatkoksi kahden henkilön
kuoleman vaatinut ilmailuonnettomuus? Joutsenon alueelta löytyy myös tämä toinen
lento-onnettomuuden uhreja kunnioittava muistomerkki aiemmin esittelemämme
Toimi Juvosen muistomerkin lisäksi. Kyseessä on Tyrmisen alueella maahan syöksynyt
Fokker C.5.E FO-75 tiedustelukone, minkä tähystäjänä toimi vänrikki Nestor
Kajasto ja ohjaajana kersantti Aimo Tarkkonen. Maahansyöksystä on tosin jo kulunut
melkoisesti aikaa, koska se tapahtui 15.10.1935.
Kyseiset miehet kuuluivat Viipurin läheltä Suur-Merijoen
kentältä toimineeseen Lentolaivue 12 lentäjiin, jonka talvisodan aikaisena lentokenttänä toimi mm. Konnunsuon alue. Lentäjien tehtävänä oli suorittaa
rutiininomainen yölentoharjoitus. Lentoreittinä heillä Suur-Merijoki – Lappeenranta – Imatra –
Viipuri. Ilmeisesti Joutsenon kohdalla läheisen lautatarhan valot sokaisivat
heidät. Onnettomuuteen vaikuttivat myös huono lentosää ja matala lentokorkeus.
Paikalle pystytettiin Terijoelta tuotu punagraniittinen
muistokivi, jonka pystyttämisestä vastasivat lentoasema 5:n upseerit ja
aliupseerit. Onnettomuudessa tuhoutunut kone, tai paremminkin sen takaosa, on kuulopuheiden
mukaan nähtävillä Vesivehmaan museohallissa. Takuuseen tiedon
paikkansapitävyydestä en uskalla mennä.
Mielestäni menetettyä ei saa takaisin uudisrakennuksella. Korvaamaton menetys, joka vetää sanattomaksi.
VastaaPoistaOlet aivan oikeassa, ettei siinä olisi samaa "henkeä" kuin alkuperäisessä!
VastaaPoistaTörmäsin sattumalta blogitekstiisi koskien tätä lento-onnettomuutta. Kersantin nimi on Tarkkonen, ei Torkkonen. Hän oli isäni veli. Mielenkiintoinen blogi sukumme kotimaisemista - sait meistä vakituisen seuraajan.
VastaaPoistaPahus, kirjoitusvirhe nimen kohdalla. Pahoittelut. Korjaan nimen kohdilleen
VastaaPoistaMissä tuo muistomerkki on, Joutsenossa?
VastaaPoistaTatu, Pihlajakaarella Joussenon Tyrmisellä
VastaaPoistaHei. Kiitos kun teet blogia. Tätä on mukava lukea aina silloin tällöin.
PoistaPieni lisäys sijaintiin liittyen. Muistomerkki sijaitsee Sauvapolulla, kylläkin 20 metrin päässä Pihlajankaaresta. Sauvapolun entinen nimi oli Lentäjäntie ja nimi vaihtui Lappeenrannan ja Joutsenon kuntaliitoksen yhteydessä.
Muistomerkin läheisyydessä on haarautuneita puita. Jokainen voi itse päätellä johtuiko onnettomuudesta vai ei.
Muistomerkki on paljastettu 1936 ja sen pystytti lentoasema 5 upseerit ja aliupseerit
VastaaPoista