 |
| Painija Matti Simanaisen muistomerkki Kurenmäentiellä |
Hyvää tätä vuotta ja tervetuloa lukemaan näitä Willimiehen tarinoita
myös vuonna 2013. Viime vuosi päättyikin mukavasti, kun koko vuoden 2012
kävijämääräksi muodostui 32671 kävijää. Mikä vielä enemmän ilahdutti
Willimiehiä, oli joulukuun kävijämäärä. Viime kuussa nimittäin rikottiin tuo
iänikuinen elokuinen kävijäennätys, mihin vaikutti se paikallisessa
sanomalehdessä julkaistu juttu. Uusi ilman julkisuutta saavutettu kuukauden
kävijämääräennätys kirjataan nyt lukuihin 5764 kävijää! Ei hullumpi lukema,
mutta nyt kun on painittu näiden numeroiden kanssa, niin siirrytään todelliseen
painiin.
Kuten eilen lupailin, niin nyt siirrymme Joutsenon alueen
muistomerkkeihin. Näistä meillä ei aina ole hirveästi tietoa, mutta yritämme parhaamme.
Toivotaan kuitenkin, että jotain osaisimme kertoa ja tietty teillä on
mahdollisuus lähettää meille lisääkin infoa. Päivittelemme tarinoita jos/kun
saamme lisää tietoa. Mielestämme kuitenkin tässä vaiheessa on tärkeämpää saada
nämä kaikki kohteet yhteen pakettiin! Toivottavasti tästä työstämme on joskus
joillekin jopa ihan oikeasti hyötyä?
Lappeenrannassa ei ole ainakaan liikaa urheilijoille
pyhitettyjä muistomerkkejä. Muutaman olen esitellyt aikaisemminkin, mutta
kaikki nämä löytyvät Kalle Jalkasen hautaa lukuun ottamatta entisen Joutsenon
alueelta. Sten Suvio ja Paavo Korhonen ovat saaneet omat
muistomerkkinsä Joutsenoon. Olisiko Lappeenrannan aika aktivoitua tällä
rintamalla?
Nopeasti mietittynä ainakin lekanheittäjä Juha Tiainen voisi
olla patsaan arvoinen. Ehkä niitä löytyisi muitakin, kuten työläisolympialaisissa
menestyneet Lappeenrantalaiset. Näissä kilpailuissahan kaupunkimme
työläisurheilijat menestyivät erinomaisesti ja voittivat yhteensä neljä
kultamitalia, tai oikeastaan kunniakirjaa erotuksena niistä ”toisista
olympialaisista”. Seuraavat urheilijat voittivat ykkössijan:
Irma Ruokokoski v.1937 5km hiihto ja joukkuehiihto(seura
Lauritsalan Teräs)
Tänään kuitenkin liikutaan painimolskilla ja esitellään
vuoden 1950 välisarjan 73kg maailmanmestari Matti Simanaisen patsas. Joutsenolainen Korven Honka oli Simanaisen seura ja olikin hieno ele seuralta avata seuran
90-vuotis juhlallisuudet paljastamalla Korvenkylän seurantalon pihamaalla
seuran oman pojan patsas. Julkistaminen tapahtui lokakuussa 2005. Patsas on
taideopiskelija Maiju Heikkilän suunnittelema. Hän opiskeli tuolloin Etelä-Karjalan
ammattikorkeakoulun taideoppilaitoksessa.
 |
| Painijasta kun on kyse, niin... |
Vuosi 1950 oli Simanaiselle lähes täydellinen vuosi.
23.3.1950 hän varmisti maailmanmestaruuden selättämällä Norjalaisen Cookin ja
nappaamalla pistevoiton Turkin edustajasta Atikista. Melkoinen arvonnousu miehelle,
joka toimi kaksi vuotta aiemmin Lontoon olympialaisissa Suomen joukkueen
saunamajurina. Maailmanmestaruusmitalin
lisäksi Simanainen sai Arvo Himbergin lahjoittaman sinettisormuksen. Ainoa
tahra unohtumattomalle painivuodelle oli vuoden urheilijan valinta. Tässä
kilpailussa hän jäi toiseksi, häviten Heikki Hasulle tuon tittelin.
Seuraavana vuonna Simanainen avasi ystävänsä Einari Hatakan kanssa
yhteisen yrityksen, Urheiluliike Matti Simanainen OY:n. Toiminta laajeni myös
radio- ja televisiokauppaan. Yhteistä osakkuutta jatkui aina vuoteen 1961,
vaikka Simanainen toimi välillä autokauppiaana Kuopiossa. Ehkä Simanainen
luopui osakkuudesta liian varhain, koska Hatakan nimi tunnetaan
Etelä-Karjalassa autojen ja veneiden myynnistä. Yritys on melkoisen menestyvä
tällä hetkellä, vaikka kauppaneuvos Hatakka kuoli 2011.
 |
| Matti Simanaisen muistolaatta |
Simanaisen myöhemmistä vaiheista meillä ei ole muuta tietoa,
kuin että hänen matkansa päättyi 20.11.2010 Toronton kaupungissa Kanadassa.
Muistomerkin suunnitteli Maiju Heikkilä
VastaaPoista