Joutseno oli sisällissodan aikana taistelukenttä, missä
kirkonkylä koki kovia. Aineellisia vahinkoja syntyi, mutta myös joutsenolaisia
miehiä kuoli sodan molempien osapuolten riveissä. Sisällissodan jälkeiseen
aikaan kuului näiden uhrien muistaminen niin Joutsenossa kuin
Lappeenrannassakin. Heti sodan jälkeen etenkin voittaneen osapuolen toimesta
pystytettiin maassamme lukuisia muistomerkkejä sodan uhreille, joista tänään
vuorossa Joutsenon hautausmaalla sijaitseva valkoisten muistomerkki ”Isänmaan puolesta”.
Valkoisten sankaripatsas Joutsenossa |
Tämän muistomerkin paljastamispäivä, kuten tekijäkin, on
arvoitus. Paljastamispäivästä on kahdenlaista tietoa, sen sijaan tekijästä emme ole löytäneet pienintäkään vihjettä. Toisissa lähteissä
paljastuspäiväksi mainitaan 26.5.1920 ja toisissa 26.7.1921, joista todennäköisesti toinen pitää paikkansa. Pääasia on
kuitenkin muistella näitä kahdeksaa sankarivainajaa, jotka on haudattu paaden alle.
Muistomerkin alle on haudattu seuraavat valkoiset sotilaat: Toivo Koskinen, Yrjö Holsti, Matti Inkinen, Pietari Liukka, Pietari Pyyhtiä, Juho Pyyhtiä, Matti Pyyhtiä ja Matti Hallikas. Vainajista viisi oli paikallisia Joutsenon miehiä.
Lisäksi muistomerkin alaosaan on kaiverrettu seuraava runonpätkä:"Kunnia jumalalle, joka herätti pojissamme sankarimieltä"
Valkoisten sankaripatsas Joutsenossa |
Joutsenon vanhalla hautausmaalla sijaitseva Sankaripatsas
paljastettiin juhlavin menoin ja tapahtuma jatkui Honkalahden koululla
pidetyssä kansalaisjuhlassa. Täällä juhlapuheen piti tri Mikko Erich, joka
tuolloin edusti vielä porvarillisia piirejä. Myöhemminhän hän tuli paremmin
tunnetuksi Mäntsälän kapinan ”aloittajana”, puhuessaan Mäntsälässä Ohkolan
työväentalolla. Puheesta suuttuneet suojeluskuntalaiset marssivat sisään
vaatimaan puheen lopettamista. Kärhämän jälkeen tilanne yltyikin avoimeksi
kapinaksi, missä valtiovaltaa yritettiin kiristää lakkauttamaan ”punaisten”
toiminta maassamme.
Taas yksi maamme itsenäisyyden ajan merkittävä tapahtuma,
mikä linkittyy tänne nykyisen Lappeenrannan alueelle.
Päivitys 26.2.2018
Selvisihän se lopulta tämänkin ajankohtaisen muistomerkin paljastamisvuosi. Tästä kiitokset menevät maanmainiolle Anna Sirolan Puhukoon paatine npylväs teokselle. Päivämäärä, jolloin patsas paljastettiin, oli 25.7.1920. Hienoa, että tämäkin lopult selvisi...
Päivitys 26.2.2018
Selvisihän se lopulta tämänkin ajankohtaisen muistomerkin paljastamisvuosi. Tästä kiitokset menevät maanmainiolle Anna Sirolan Puhukoon paatine npylväs teokselle. Päivämäärä, jolloin patsas paljastettiin, oli 25.7.1920. Hienoa, että tämäkin lopult selvisi...
Muistomerkin suunnitteli ja valmisti Suomen graniitti OY.
VastaaPoistaMuistomerkin pystytti/toteutti Joutsenon suojeluskunta, Joutsenon kunta ja seurakunta
VastaaPoista