Ikkunasta kun kurkistelee ulos, niin talvihan siellä on. Lumihanki on painunut sateiden takia, mutta vielä tuota lunta riittää. Se oli tarpeen 1950-luvullakin, jolloin tämän päiväisen kohteemme esikuva näytti mallia, kuinka suksilla loikataan pitkälle ja sen päälle vielä rykäistään pieni hiihtolenkki. Muutama päivä takaperinhän nämä Korhosen perilliset osoittivat oikein Keski-Euroopassa asti, kuinka emme enää osaa hypätä mäestä.
 |
| Paavo Korhosen muistomerkki |
Käykäähän mäkihyppääjät viettämässä hiljainen hetki Joutsenossa tai miettikää edes, että haluaisitteko kotikuntaanne vastaavan patsaan, missä oma nimenne mainittaisiin? Jos ei kiinnosta Joutsenon retki, niin kysykää sitten neuvoja edes Nykäsen Matilta. Hävetkää...
Edellisen urheilijamuistomerkin jatkoksi sopii mielestämme erinomaisesti
toinen saman lajin muistomerkki. Matti Simanaisen lisäksi myös toinen
joutsenolainen maailmanmestari on oman muistomerkkinsä ansainnut. Joutsenon
ydinkeskustassa oleva monumentti kunnioittaa Joutsenon Kullervoa edustanutta
Paavo Korhosta, joka saavutti maailmanmestaruuden yhdistetyssä hiihdossa Lahden
MM-hiihdoissa vuonna 1958. Korhosen urheilusaavutuksista ei voi jättää
mainitsematta vuosien 1952 ja 1956 olympialaisten nelossijoituksia. Mitali jäi
harmittavasti uupumaan.
 |
| Muistomerkin reliefi |
Näistä saavutuksista hänen muistomerkkinsä paljastettiin
itsenäisyyspäivänä vuonna 2000. Muistomerkin kiviosa on ylämaalaista
spektroliittia, jonka lahjoitti Graniitti Oy niminen yritys. Kiveen kiinnitetyn
reliefin suunnitteli Reino Puustinen, joka on tehnyt lukuisia muistomerkkejä
Joutsenoon. Näitä on tulossa lisää esittelyyn jo lähiaikoina.
Maailmanmestari korhosen arvokisamitaleita ja muita palkintoja voi käydä ihailemassa Joutsenohallissa, mistä ne löytyvät lasivitriiniin sijoitettuna. Mitalit omistaa nykyisin Lappeenrannan kaupunki, jolle Korhonen lahjoitti kokoelmansa vuonna 2010.
Hankkeessa oli mukana JOutsenon kunta, Suomen hiihtoliitto ja Joutsenon Kullervo
VastaaPoista