Lappeenranta / Kentälle jääneet lappeelaiset

Kentälle jääneet lappeelaiset muistokivi

Ei mahda mitään. Kiirettä on riittänyt koko viikolle ja se on ikävä kyllä näkynyt tämän viikon postauksissa. Mutta periksi ei anneta, koska samalla linjalla jatketaan. Tietysti onhan nämäkin kohteet joskus esiteltävä, joten miksipä ei sitten näin kiireessä? Eli tänään taas erittäin lyhyt postaus…tulee loma todella oikeaan paikkaan! Ajatukset on jo täysillä kesäisellä Suomenlahdella ja Haapasaaressa. Virveleihin on vaihdettu uudet siimat, auto tankattu ja tavarat odottavat lähtökäskyä olohuoneen nurkassa. Tulisipa jo lauantai!

Tämän päiväisen kohteen miehille seuraava lauantai ei saapunut koskaan. Esittelyvuorossa tällä kertaa Lappeenrannan sankarihautausmaalla oleva muistokivi talvisodassa kentälle jääneille lappeelaisille. Hautausmaan sisäänkäynnin vieressä sijaitsee heidän muistokivensä. Punagraniittiseen muistokiveen on kaiverrettu 54 miehen nimi, jotka eivät koskaan tulleet haudatuiksi omalle kotiseudulleen vaan jäivät taistelukentälle. Suomalaisten tapa tuoda kuolleet sotilaansa haudatuksi omalle paikkakunnalle oli ainutlaatuista maailmassa ja ansaitsee suuret kiitokset, kenen ajatus sitten alun perin olikaan. Valitettavasti nämä 54 sotilasta eivät päässeet kotiseutunsa multiin.

54 sotilasta, jotka jäivät taistelukentälle

Poikansa, isänsä tai aviomiehensä menettäneille suomalaisille menetys oli varmasti helpompi kestää, kun oli paikka jossa kokoontua kunnioittamaan vainajaa. Muiden sotaa käyneiden valtioiden kansalaisilla tällaista tilaisuutta ei ollut.

Lappeenranta / Paasikivenpuisto

Paasikivenpuisto Lappeenrannassa

No niin, tänään olen sitten onnistunut tekemään itseni kiireiseksi, vaikka ei ole mitään ihmeempää tekemistä. No aina joskus näinkin voi käydä. Lisäksi osan töistäni delegoin äidilleni. Tekosyynä käytin syytä, etten ole joulukuun jälkeen kerennyt ostaa uutta silitysrautaa rikki menneen tilalle. No vastapalveluksena pääsin siirtämään tunnin ajaksi huonekaluja. Kumpi mahtoikaan selvitä helpommalla?

Toisaalta tämän päivän kohde vaikuttaa muutenkin välikausipostaukselta, koska kohteesta ei ole oikeastaan mitään kerrottavaa. Joskus nämäkin kohteet on esiteltävä, joten tänään kirjoitustyö ei paljoa rasita. Tästä tulee siis lyhin postaus ikinä! Tästä kohteesta emme nimittäin löytäneet mitään tietoa. Nyt onkin  viisaimmilla mahdollisuus auttaa epätietoista Willimieskolmikkoa.

Paasikivenpuisto sijaitsee virastotalon edustalla ja siitä merkiksi on pystytetty harmaagraniitista valmistettu pieni muistomerkki. Kertooko patsaan nimi edesmenneestä presidentti Paasikivestä vai onko nimi keksitty muuten vaan. Emme tiedä, sorry vaan!

Paasikivenpuisto virastotalon edustalla

Päivitys 3.8.2025

No niin, pitkästä aikaa kohde jonka ympäristö on muuttunut. Paasikivenpuiston kivisen kyltin viereen on saatu skeittirampit. Sinänsä ihan hyvä idea, mutta missä käyttäjät? Koskaan en ole nähnyt paikalla ketään. Mahdollisesti olen käynyt paikalla hiljaiseen aikaan, mutta mistä sen tietää.

Muuten presidenttimme mukaan nimetty puistikko on ennallaan

Lappeenranta / Muuttolinnut*

Willimies ei tunnustaudu abstraktin taiteen ystäväksi. Tämä pronssinen patsas edustaa kyseistä tyyliä. Taannoin kun kuvasimme tämän kohteen, niin istuskelin läheisellä penkillä ja yritin saada aivoni ajattelemaan erilailla. En vaan onnistunut. En vieläkään hahmota patsaasta muuttolintuja, vaikka tiesin patsaan aiheen etukäteen. Jos en olisi tiennyt aihetta, niin olisin voinut mielikuvituksellani keksiä patsaalle muitakin aiheita.

Muuttolinnut

Niinpä niin, Muuttolinnut. Jouko Toiviaisen patsas sijaitsee Lappeenrannan kaupungintalon edustalla Kansalaistorilla. Sieltä jokainen voi käydä bongaamassa tämän vuonna 1983 paljastetun teoksen ja pohtia mielessäsi mitä se esittää!

Kerrottakoon lukijoille, että se tekijän mukaan kuvaa kotinsa menettäneitä karjalalaisia evakoita. Heidänhän oli kaksi kertaa lähdettävä pois omalta kotiseudultaan. Viimeisellä kerralla vuonna 1944 lopullisesti. Patsas kuvastaakin evakoiden taivalta muuttolintujen tavoin uuden elämän pariin vieraalle paikkakunnalle. Ei vaan aukea minulle, mutta todelliset taiteen ystävät löytävät takuulla teoksen kauneuden ja herkkyyden.

Muuttolinnut. Teos ja tekijä

Alun perin patsashanke kilpailutettiin ja voittajaa ei löytynyt, vaan voitto jaettiin. Muuttolinnut päätettiin sitten kuitenkin toteuttaa ja toisesta voittajateoksesta on kaupungintalossa pienoismalli. Pitänee käydä joskus kurkkaamassa.

Päivitys: Soli Pertun näkemys Muuttolinnuista. En olekaan ajatuksineni yksin...

Päivitys 3.8.2025

Tämä olisi mielestäni saanut kadota, mutta siellä se on vieläkin.....

Lappeenranta / Saimaan linna

Tänään on viikon kiireisin päivä ja se näkyy tämänpäiväisessä postauksessa. Lauantaina Willimiehen pitäisi kirmata kesälaitumille ja tekemättömiä töitä on vielä aivan hemmetisti. Tällä kertaa arvotan muut työt blogikirjoittamisen edelle. Varmistan tällä ettei töitä jää rästiin.

Siksipä vuorossa on melkoisen lyhyt esittely. Toisaalta, eipä minulla tästä kohteesta sen kummempaa kerrottavaa olisi muutenkaan. Joten faktat tiskiin ja töihin!

Tämän päiväisen kohteen nimi on Saimaan linna. Kyseessä on Lappeenrannan ensimmäinen  kivestä tehty asuinkerrostalo. Nimi kuvastaa erinomaisesti Lappeenrantaan kiinteästi kuuluvaa Saimaata. Valmistuessaan vuonna 1938 tämä Arvo Muroman suunnittelema rakennus on kaupunkilaisten silmissä tuntunut varmaankin linnalta. Nauhamaisine ikkunoineen, pyöristettyine parvekkeineen ja neliskulmaisilla erkkereillä  varustettuna rakennus on hyvä esimerkki funktionalismista (funkkis).

Nykyisin rakennuksen pohjakerroksessa on liikehuoneistoja ja neljä ylintä kerrosta ovat asuinhuoneistoina.

Saimaan linna Lappeenrannan keskustassa

Vielä tähän loppuun vähän tilastotietoja blogista. Tämä Saimaan linna kirjoitus on blogin kirjoitus nro 60. Koko blogin aikana kävijöitä on ollut yli 4000 ja kaukaisimmat lukijat ovat Intiasta, Indonesiasta ja Panamasta. Toivottavasti ovat tulossa Lappeenrantaan lomalle. Kielimuuri meidän välillämme on takuulla, mutta toivottavasti edes kuvat ovat kertoneet lukijoille jotain kauniista kaupungistamme.

Kiitokset siis kaikille lukijoille. Blogisivustolle voi myös liittyä ja siellä on kommentointi mahdollisuuskin. Käyttäkää niitä hyödyksenne tai liittykää Willimiehen jäljillä Facebook sivustoon, niin kestätte ajan tasalla Willimiehen liikkeistä.

T.Willimies

Lappeenranta / Valkoisten muistomerkki*

Valkoisten muistomerkki Keskuspuistossa

Esittelyvuorossa Lappeenrannan ydinkeskustassa sijaitseva sisällissodassa kaatuneiden valkoisten sankaripatsas. Tämä muistomerkki on Ilmari Wirkkalan suunnittelema ja pystytetty kunnianosoituksena sisällissodassa kaatuneille valkoisille sankarivainajille. Ilmari Wirkkala on myös suunnitellut jo aiemmin esittelemäni Lepolan hautausmaan.

Muistomerkki on harmaasta graniitista tehty ja sen keskellä olevan patsaan sivuilla on Karjalan ja Savon vaakunoilla varustetut sotaisat hahmot, joilla on vaakunalla varustetut kilvet suojanaan. Patsaan alaosasta löytyy teksti: ”Isänmaan ja kotiseudun puolesta”. Lisäksi patsaaseen on kaiverrettu 27 nimeä ja 3 tuntematonta. Tämä viittaa paikalle 7.5.1918 haudattuihin sankarivainajiin. Aluksi haudalla oli väliaikainen muistomerkki, kunnes nykyinen paljastettiin 19.9.1920.

Valkoisten muistomerkki Keskuspuistossa

Valkoisten sankarivainajien kunniaksi järjestettiin Lyseon salissa muistotilaisuus, minkä jälkeen heidän arkkunsa kannettiin surukulkueessa Lappeen kirkkoon. Täällä heidät siunattiin ja kuljetettiin kirkon lähelle kaivettuun joukkohautaan. Vainajien lukumäärästä on ristiriitaista tietoa, koska aluksi heitä piti olla 23 vainajaa, mutta sinne on ilmeisesti lisätty jälkikäteen vielä muutama vainaja. No asia ei sinänsä ole merkittävä, mutta uskoisin että joku aikalainen on kertonut Ilmari Wirkkalalle oikean lukumäärän nimineen. Totuus on vain hämärtynyt vuosien saatossa. Toisaalta tilanne myös kuvastaa aikakauden sekasortoisuutta.

Päivitys 26.2.2018
Muistomerkki on pystytetty keräysvaroin, jotka Lappeenrannan ja Lappeen suojeluskunnat järjestivät. Patsaan valmisti hankolainen OY Granit

Päivitys 26.7.2025

Muistomerkki on ennallaan ja etenkin näin kesäisin komea ilmestys kukkaistutuksineen. 

Lappeenranta / Juoppojen kuja

Tänään Willimiehellä on ollut aamusta lähtien ruohoa potkurissa. Suuta kuivaa ja vesi on tällä kertaa ihan hyvää muuhunkin tarkoitukseen kuin veneen alle. Toisin sanoen eiliset iltamat iski halolla päähän. Lieneekin syytä ottaa käsittelyyn omiin tuntemuksiini liittyvä kohde. Esittelyvuorossa etelä-Karjalaisesta huumorista hupaisa esimerkki.

Lappeenrannan satamasta lähtee portaat Raastuvankadulle ja portaikko on saanut oman kadunnimen. No tässä nyt ei vielä mitään omituista, mutta kun joku koiranleuka on nimennyt sen Hyväntuulentieksi! Ai, että mitäs outoa tuossa on?

Hyväntuulentie Lappeenrannan satamassa

No vähänkin vanhemmat paikkakuntalaiset tuntevat portaikon nimellä Juoppojenkuja. Melkoinen muutos nimen suhteen. Muutenkaan en jaksa ymmärtää miksi tämä on nimetty Hyväntuulentieksi, koska portaat ovat melkoisen pitkät ja korkeuseroakin melkoisesti. Onneksi ovat sijoittaneet puolimatkaan penkin huonokuntoisille ja meille harvinaislaatuisesta yleisestä heikkoudesta kärsiville Willimiehille.

Lienee syytä tähän loppuun vähän kertoa Juoppojenkuja nimen alkuperästä. Se liittyy eilen esittelemääni Lagerstamin talon viinakauppa-aikoihin ja jo aiemmin esittelemääni Lappeenrannan panimoon. Molempien ympärillä kävi aukioloaikoina kova kuhina, kun janoiset hakivat olutta panimosta ja miestä väkevämpää anniskeluliikkeestä.

Juoppojen kuja

Juoppojenkujan alueelle kerääntyivät monet paikalliset nauttimaan kansalaisluottamusta ja jotkut jopa uupuivat tänne. Tästä nimitys Juoppojenkuja. Nuoriso tuskin on alkuperäisestä nimestä koskaan kuullut, mutta ainakin viime suvena, useampi kuin yksi kansakuntamme toivo yritti pitää portaikon alkuperäisen nimen mainetta yllä.  

Päivitys 22.9.2025

Juoppojen kuja löytyy edelleen, mutta juopot puuttuivat..... Nykyisin ympäristö pursuaa ravinteleita niin ei ole tarvetta juopotella kujalla!

Nykyaikaan paremmin sopiva nimi

Lappeenranta / Lagerstamin talo*

Tänään on vuorossa ns. Lagerstamin talo, joka sijaitsee Koulu- ja Kirkkokadun risteyksessä. Tämäkin talo edustaa Lappeenrannan keskustan harvoja jäänteitä puurakenteisesta keskusta-alueesta. Valitettavan monet puutalot purettiin Lappeenrannassa edistyksen nimissä 1960- ja 1970-lukujen aikana. Sama ilmiö näkyy myös muidenkin kaupunkiemme katukuvassa.

Tarkkaa rakentamisvuotta tälle talolle en pysty sanomaan, mutta sen on arvioitu olevan 1830- tai 1840-luvulta. On myös mahdollista, että vanhin osa olisi jopa vuodelta 1799. Eli kyseessä olisi yksi kaupunkimme vanhimpia rakennuksia. Sen takia rakennus on myös suojeltu asemakaavalla v. 1998. Hyvä näin!

Lagerstamin talo Lappeenrannan keskustassa

Taloa on laajennettu moneen eri otteeseen. Ensimmäinen laajennus tehtiin v.1875 ja toinen niinkin äkkiä kuin v. 1925. Viimeinen suurempi remontti tehtiin vuonna 1984. Se on oiva osoitus vanhasta ajasta, jolloin käyttötarkoituksen mukaan rakennukseen lisättiin uusia siipiosia, kun tarve niin vaati.

Rakennus  on nähnyt paljon historiansa aikana, koska siinä on toiminut vuosien varrella kauppapuoti, kellosepänliike ja Lappeenrannan kaupungin liikuntatoimisto. Unohtaa ei sovi myöskään rakennuksen kulttuurikautta 1924-1956, jolloin kaupunginkirjasto sijaitsi tässä rakennuksessa. Nykyisin tiloja käyttää Lappeenrannan kaupungin raittiustoimisto, mikä onkin melko koomista. Aikoinaan 1800-luvun loppupuolelta kieltolain alkamiseen asti talossa toimi Lappeenrannan kaupungin Anniskelu- ja Vähittäismyyntiliike eli suomeksi sanottuna viinakauppa. Mahtavatko nuo raittiusihmiset tietää talon menneisyydestä?

Willimies ei ole tässäkään talossa käynyt koskaan sisällä, mutta tuosta viinakaupasta juolahtikin mieleeni jotain. Ehtoolla onkin työpaikan TYKY-ilta(mat), joten huomista postausta kannattanee odotella vähän myöhemmällä kellonlyömällä.

Päivitys: Erinomaisesta Yle Areenasta löysin joskus kauan sitten erinomaisen kymmenen minuuttia pitkän haastattelun, missä kerrotaan ns. Lagerstamin talon historiasta. Lienee syytä jakaa tämä teillekin. Tarinan löydät täältä.

Päivitys 28.7.2025

Rakennus on ennallaan Lappeenrannan ydinkeskustassa

Lappeenranta / Äiti Karjala

Yleiskuva Äiti Karjala monumentista

Lappeenrannan sankarihautausmaan välittömässä läheisyydessä sijaitsee tämänpäiväinen kohteemme - Äiti Karjala monumentti. Kyseessä on Kauko Räsäsen vuonna 1993 tekemä pronssiveistos, missä äiti suree kuollutta poikaansa. Henkilöt muodostavat ristin eli kuoleman symbolin. Patsaan jalusta on metrin korkuinen graniittipaasi, minkä päälle kolmimetrinen patsas on sijoitettu.

Kauko Räsäsen "Äiti Karjala"

Monumenttia kiertää kolmelta sivulta seitsemänkymmentä metriä pitkä mustasta graniitista tehty muuri. Tähän muuriin on kaiverrettu yhteensä noin 5500 henkilön kotikunta, nimi ja elinaika. Kyseiset nimensä muuriin saaneet henkilöt on haudattu viime sotien aikana oman kotikuntansa sankarihautausmaalle, joka jäi rauhanteossa 1944 nykyisen rajan taakse.

Muurin alkupää

Muurissa on edustettuna 36 luovutetun Karjalan alueelle jäänyttä kuntaa, joista itseäni lähellä on tuo Säkkijärvi, mistä äidin puolen sukuni on lähtöisin. Loput rauhanteossa luovutetut pitäjät sankarivainajineen ovat saaneet oman muistopaikkansa Joensuussa, missä heille on rakennettu jo vuonna 1990 Korpisoturi muistomerkki. Näin molemmat (koti)kaupunkini ovat tehneet hyvässä asiassa yhteistyötä.

Säkkijärven osuus sankareista

Äiti Karjala monumentti paljastettiin 19.9.1993 ja paikalla oli arvovaltaista väkeä. Valtiovallan tervehdyksen toi silloinen puolustusministeri Elisabeth Rehn ja paikalla oli myös Willimies. Kaikkea kunniaa en kehtaa ottaa, koska mukana oli myös n.5000 muutakin läsnäolijaa. Sekin osoittaa, että tälle monumentille muureineen on tarvetta. Siitä myös näyttää muodostuneen merkittävä nähtävyys kaupunkiimme, koska kuvauspäivänä alueella pyöri ihmisiä tungokseen asti. Lieneekö kaatuneitten muistopäivällä ollut jotain osuutta asiaan?

Päivitys 25.9.2025

Lappeenrannan massiivisin monumentti on paikallaan ja voi hyvin. Amatöörivalokuvaajalla on vain vaikeuksia kuvata tämä laaja muistomerkki...

Lappeenranta / Rikkihappotehdas**

Keskellä Lappeenrannan Pallonlahtea seisoo omituisen näköinen torni. Monet ovat ihmetelleet sen salaisuutta, kuten minäkin aikoinani. Nyt lienee kohtuullista kertoa asiasta muillekin, että asia valkenee.

Kyseessä on Lappeenrannan rikkihappotehtaaseen liittyvä rakennelma. Se vaikuttaa puusta tehdyltä, mutta etsiessäni viime talvena sieltä geokätköä, se paljastuikin betoniseksi rakennelmaksi. Kyseinen torni liittyi tehtaalle laivalla tuotaviin rikkikiisulasteihin. Laiva purettiin keskellä lahtea ja kuljetettiin ilmarataa pitkin tehtaaseen, missä kuormat purettiin varastoon. Tehtävä ei kuulemma ollut mikään helppo ja työtehtävässä vaihtuikin tekijät useasti.

Rikkikiisun purkaustorni keskellä Pallonlahtea

Tänne kuormat tulivat tornista ilmarataa pitkin

Rikkihappotehdas perustettiin Pallon kaupunginosaan 1920-luvun alussa tuottamaan rikkihappoa, mistä pystyttiin jatkojalostamaan maanviljelykseen soveltuvia lannoitteita sekä maanpuolustuksen tarpeisiin ruutia. Ensimmäiset rikkihapot valmistettiin 22.8.1922 ja vuosituotanto oli n. 20000 tonnia vuodessa. Viime sotien aikana tehdas olikin tärkeässä asemassa maamme räjähdysainetuotannolle. Lieneekö siitä osittain johtunut Lappeenrannan suuret ilmapommitukset talvi- ja jatkosodan aikana? Nykyään tehdasta ei enää ole, mutta Lappeenrannan rikkihappotehdas on yksi osa nykyisen pörssiyhtiö Kemiran alkuvaihetta. Kemira OY:n historian voit lukea täältä.

Tehdas lopetti toiminnan 1960-luvun loppupuolella(tarkka aika ?) ja osa tehtaan rakennuksista purettiin. Kuitenkin monet tehtaan rakennukset ovat löytäneet uutta käyttöä, koska alueella on nyt etelä-Karjalan aikuisopiston tiloja. Monet nimittävät alueen koulutiloja ”Pallon yliopistoksi”. Täällä kouluttautuviin  opiskelijoihin sopii hyvin termi rikkiviisaat!

Rikkihappotehtaan konttori

Muistolaatta konttorin seinässä

Liittyy ilmeisesti Lappeenrannan yliopiston alkuvaiheisiin. Apua tähän kuitenkin tavitaan!

Ihan hienoa, että nämä vanhat teollisuusrakennukset on hyödynnetty, eikä niiden kohtalo ole ollut sama kuin monen muun vanhan rakennuksen. Willimies kannattaa kierrättämistä myös rakennuksissa. muuten, tehtaan vieressä vanhan Happotien varressa on muutama asuintalo, jotka ovat olleet tehtaan omistuksessa. Upeita ovat nämä peruskorjatut puutalot, mutta en kehdannut ottaa niistä kuvia, koska kevättyöt näyttivät olevan käynnissä joka pihassa. Käykää kurkkaamassa ne itse.

Päivitys 17.10.2015

Jouduin tällä viikolla pieneen kärhämään paikallisen ilmaisjakelulehden kanssa, mutta nyt olen leppynyt. Mukavaa, että asia selvisi tuon rikkihappotehtaan kuljettimen osalta, vaikka olinkin oikeassa. No pääasia, että historiallinen totuus tuli ilmi ja olipahan itselleni hyvä opetus, että kaikkien lehtiniilojen kanssa ei kannata puuhastella. Olisihan tuo toki ollut mukavaa, jos olisi maininnut nimeni myöskin lopullisessa kirjoituksessaan. Tätä kirjoittaessa en toki vielä tiedä, vaikka paperiversiossa asia olisikin korjattu, koska annoin nettiuutisen pohjalta kitkerää palautetta.

Onneksi erään yksityishenkilön kirjahyllystä löytyi Eeva Seppälän kirja "Leipää ja ruutia" Kemira Oy 1920-1945. Täältä löytyi totuus kiistaamme. 

Koska en jaksa nyt kirjoitella muuta kuin tuon lähteen, mistä totuus löytyy, niin käykääpä lukaisemassa lopullinen totuus paikallisesta Lappeenrannan uutisista. Korostan, että kyseinen aviisi ei ole käyttämäni lähde, vaan edellä mainittu kirja ;). Artikkeli löytyy täältä.

Päivitys 29.10.2018

Sain muutama päivä takaperin Johannes Moisiolta Hänen vaarinsa Mauno Mannelinin ottamia valokuvia rikkihappotehtaasta käyttööni ja blogissa julkaistavaksi. Laiskana miehenä en kuitenkaan jaksa kirjoitella kaikkiin kuviin tekstejä, joten linkitän kuvat niiden alkuperäiseen lähteeseen. Joten olkaa hyvät ja katsokaapa kuvia Lappeenrannan rikkihappotehtaasta 1930-luvulta! On maisemat muuttuneet melkoisasti noista ajoista....

Kuvat löytyvät täältä.

Päivitys 10.9.2025

Rikkihappotehtaan vanhat rakennukset ovat yhä paikoillaan, vaikkakin liiketoimintaa niissä ei enää kummemmin harjoiteta. Maisema niiden ympärillä on vähän muuttunut, mutta pääpiirteissään kaikki on ennallaan....

Lappeenranta / Malediivit

Willimies alkaa olla lomatunnelmissa. Tarkistelin muutama päivä takaperin lomakohteiden hintoja ja taitaa jäädä unelmaloma Malediiveilla taas haaveeksi. Kehtaavat pyytää lähes kolme tonnia lentolipuista ja  hotellihuoneesta. Polttakoon muut tuolla Intian valtamerellä nahkansa, koska eihän minua oikeastaan tuollainen löhöloma kiinnostakaan. Willimies pysyy kotona Lappeenrannassa, vaikka loman alkajaisiksi Suomenlahdelle Haapasaareen lähteekin. Siellä ei malta montaa päivää olla, koska täytyy aloittaa hillitön treenaminen elokuuta varten. Lisäksi saattaa hellelukemat Lappeenrannassa rikkoutua 50 päivää peräkkäin, niin kuin viime- ja toissasuvena, joten miksipä lähteä etsimään sadetta noinkin kaukaa?

Esittelenkin siis oman lomakohteeni – Lappeenrannan Malediivit. Nyt siellä takuulla  joku hieraisee silmiään, että mitä tuo taas kirjoittelee omiaan! Tottahan se on kuitenkin. Lappeenrannasta löytyy paikka nimeltä Malediivit, vaikka se ei ehkä ihan kaikille tuttu olekaan. Ilmeisesti kyseessä on paikallisten lintubongarien kehittelemä nimitys paikalle? Ääh, en siis tiedä. Hittoako tuota kiertelemään.

Köyhän miehen Malediivit

Hyvä ystäväni(ei ole suostunut palkattomaksi assistentiksi), joka harrastaa lintujen bongausta, kertoi meille tästä paikasta. Huhuja olin toki kuullut aiemminkin, mutta on vaan jäänyt käymättä jostain syystä. No nyt sunnuntaina käytiin poikien kanssa kuvaamassa paikka ja pakko sanoa, että vesi on kuin Malediivien lomaesitteessä. Väri on sama ja suorastaan houkuttelisi uimaan. Tälle rannalle ei vain ole vapaata pääsyä tavalliselle tallaajalle.

Altaat ovat paikallisen kalkkitehtaan Nordkalkin saostusaltaat ja veden sekä kalkkikiven symbioosi saa veden muuttumaan turkoosin siniseksi. Metka ilmiö kaiken kaikkiaan. Tuonne kun pystyttäisi lomamökkejä ja rantabaareja lepolasseineen, niin minähän olisin tuolla kaiket kesät. Hinta on lisäksi paljon halvempi kuin oikealla lomalla, joten lomakohde sopii vähän köyhemmillekin, kuten Willimiehelle.

Jos kohde kiinnostaa, niin alueelle pääsee Hanhijärventien kautta. Tienviitassa lukee paloharjoittelualue ja sieltä löytyy portaat lintubongarien torniin. Sieltä voit katsella turkoosia vettä ja Willimiehen tavoin haaveilla oikeista Malediiveista.

Willimiehen treeniportaat Malediiveilla

Lappeenrannan palokunnan harjoittelualue

Lappeenranta / Pankkitalo (Sypin talo)

Aurinkoista maanantaita kaikille lukijoille. Näin ne ihmisen tunteet vaihtelevat perjantain epätoivosta lauantain raivoon ja maanantain iloisuuteen. Eipä tätä tunnetta kannata sitten pilata, joten esitellään jotain kaunista Lappeenrannasta. Lisäksi kun vielä Willimiehen oma "rakas" pankki Nordea täyttää 150 vuotta tänään(täältä voit kurkata Nordean itsestään kertoman historiikin), niin yhdistellään nämä kaksi asiaa…siis Nordea ja kauneus? Kuulostaa oikeastaan melko vaikealta, koska nykyisin Nordean konttori sijaitsee Lappeenrannan rumimmassa rakennuksessa. Tässä asiassa Willimies jälkikasvuineen ovat kaikki samaa mieltä äänin 3-0.

Jassoo, mennäänpäs sitten asiaan.Uljas kohteemme sijaitsee Valta- ja Kauppakadun risteyksessä. Kyseessä on vuonna 1914 rakennettu Pohjoismaiden osakepankin POP pankkikonttori. Kyseinen pankki fuusioitui v.1919 Suomen yhdyspankkiin, mikä perustettiin v.1862. Tästä katsotaan Nordean historia alkaneeksi. Nykyinen Nordea on lukuisista pohjoismaisista pankeista fuusioitumalla muodostunut pankki, mutta palataan aluksi takaisin rakennusvuoteen 1914.

Kyseessä on Valter ja Ivar Thomenin suunnittelema uusbarokkia lähes tyylipuhtaimmillaan edustava kaunis rakennus. Toisissa lähteissä sen tosin väitetään sisältävän myös Jugend-tyylin piirteitä. Ota näistä selvä, mutta mielestäni uusbarokki kuulostaa paremmalta. Tästä kuitenkin alkoi pitkä pankkihistoria tällä rakennuksella, vaikka nimi välillä fuusioiden myötä vaihtuikin. Pankkirakennus on varmaan nähnyt kaikenlaista yli satavuotisen historiansa aikana, mutta on kohdalle osunut huonoja hetkiä muutenkin.

Pankkirakennus (Sypin talo) vuodelta 1914

Talvisodassa 15.2.1940 Lappeenrannan suurpommituksissa tämäkin talo vahingoittui, mutta arkkitehti Runar Finnilän suunnitelmien mukaan tehtiin remontti. Katto kuitenkin muutettiin erilaiseksi, kunnes se vuonna 1978 tehdyssä peruskorjauksessa palautettiin alkuperäiseen malliin, kuten koko rakennuskin. Samalla taloon myös palautettiin nurkkaovi, mikä oli jossain vaiheessa(1940?) poistettu käytöstä. Lisäksi v. 1962 Lappeenrantaa kuohutti pankinjohtajan tapaus. Johtaja surmasi oman perheensä talon yläkerroksessa sijainneessa asunnossa. Liekö syynä ollut omien ja pankin tilien sekaannus vai joku muu syy?

Rakennuksen takaosa, mikä vaurioitui talvisodan pommituksissa

Nykyisin rakennus ei enää palvele pankin asiakkaita. Nyt tiloja käyttää Tassos, mikä on yksi kaupunkimme parhaista ravintoloista. Ravintolan tarjontaan voit tutustua täältä. Willimies muuten suosittelee kyseistä ravintolaa, koska ainakin viime kesänä ruoka oli hyvää…suorastaan erinomaista! Lisäksi ravintolan ylä- ja alakerran portaikosta löytyy vanhaa pankkiajalta peräisin olevaa taidetta. Näin ainakin ravintolan henkilökunta meille sanoi.   

Tassoksen portaikon taidetta pankkiajalta. Kuvastaako pankin asennetta asiakkaitaan kohtaan?

Jaahas...ei muuta tällä kertaa. Muistahan liittyä Willimiehen jäljillä blogin Facebooksivuille, niin tiedät missä tänään kuvataan! Lisäksi sieltä löytyy pari kohdetta, joihin kaipaisin yleisövihjeitä...etelä-Karjalan museokaan ei osaa auttaa lentokentän laidalla sijaitsevan muisto/hautakiven mysteerissä. Toivottavasti sinä osaisit!