Rautjärvi / Ilmeen sankarivainajat

Vielä kerran siirrytään Ilmeen kirkon pihamaalle, mikä sijaitsee Venäjän rajavyöhykkeellä. Kirkon pihamaalla sijaitsee sankarivainajille pystytetty muistomerkki, joka oli aluksi vuoden 1918 valkoisille sankareille pystytetty harmaagraniittinen patsas, jonka päällä on polviasennossa alaston sotilas. Patsaan suunnitteli Ilmari Wirkkala.

Sankaripatsaan yläosa maahan tiputettuna elokuussa 1941 (SA-kuva)

Sankaripatsas ympäryskivineen elokuussa 1941 (SA-kuva)

Aluksi kirkon pihamaalle kaivettuun hautaan laskettiin kahdeksan Ilmeen kyläläistä valkoista, jotka menettivät henkensä sisällissodan tuoksinassa. Patsashanke pyörähti nopeasti käyntiin Ilmeen kylällä paikallisen nuorisoseuran ja lottajärjestön toimesta. He suorittivat varainkeruuta patsaalle ja pitivät myyjäisiä saadakseen hankkeen toteutettua. Tietenkin myös Rautjärven kunta rahoitti hanketta ja lopulta tekijäksi valikoitui Oy Granit. Muistomerkki oli valmis paljastettavaksi juhannusviikolla 1921.

Ilmeen sankarivainajat 31.7.2018 (Kuva Jenny Ylätalo)

Ilmeen sankarivainajien patsas 31.7.2018 ( Kuva Jenny Ylätalo)

Sankaripatsaan tekstikivessä lukee vapaudenristin alla: "Isänmaan puolesta, kortensa kantoivat, urhoina kaatuen, henkensä antoivat, 1918". Leveämpään osaan kaiverrettiin kaatuneiden kahdeksan sankarin nimet. 

Suomalaisten palatessa Ilmeelle elokuussa 1941, oli kivi pystyssä, mutta sen päällä ollut patsas oli pudotettu alas ja menettänyt samalla päänsä. Tällaisena se jäi taas 1944 venäläisten haltuun, kunnes suomalaiset pääsivät palaamaan alueelle Neuvostoliiton loppuaikoina. Sieltä löytyi iso tekstikivi maahan kaadettuna, joka nostettiin pystyyn ja siihen tehtiin lisäyksiä. Siihen lisättiin vuosiluvut 1939-1944 ja pitkälle sivulle kaiverrettiin sotiemme sankarivainajien nimet. Lisäksi kadoksissa ollut patsas korvattiin kivisellä ristillä. Muistomerkki paljastettiin uudistettuna 29.5.1994.

Kuvia uuden sankaripatsaan julkistamisesta 29.5.1994 (Kari Häyhä)

Vuoden 1918 valkoiset sankarit (Kari Häyhä)

Viime sotien sankarit kaiverrettuina 29.5.1994 (Kari Häyhä)

Rautjärvi / Ilmeen kirkko

Taas jatkamme lukijoiden lähettämillä kuvilla. Kyseessä on paikka, jonne Willimies ei pääse vaikka haluaisikin. No, toki jos oikein yrittäisin, niin olisihan se mahdollista. Vaikeaa, hankalaa, mutta kuitenkin mahdollista. Onneksi blogiyhteisössä on ihmisiä, joiden kotiseudut ovat täällä Ilmeen kylällä, joka jäi niukasti rajanvedossa vihulaisen puolelle. Jotkut jopa väittävät, että kirkko näkyisi joltakin Rautjärven pien-Miettilän mäenhuipulta? Voi olla toki huhupuhettakin....

Ilmeen kirkko ja sen edustalla sijaitseva 1918 sankaripatsas elokuussa 1941 (SA-kuva)

Rikottu sankaripatsas kirkon pihalla (SA-kuva)

Kirkko on ulkoa päin aivan ehjä elokuussa 1941 (SA-kuva)

Kirkko sisältä elokuussa 1941 (SA-kuva)

Seinäpaperit revittynä ja käytön jälkiä venäläisten jäljiltä (SA-kuva)

Joka tapauksessa paikannimenä Ilmee mainitaan ensimmäisen kerran historiallisissa lähteissä vuonna 1546, tosin nimellä Ilmiie. Myöhemmin Ilmee mainitaan lähteissä 1693 nimellä Ilmoila kapell. Tuo viittaakin jo järjestäytyneeseen kirkolliseen elämään ja ensimmäinen kirkko onkin pystytetty jo 1600-luvulla. Olipa Ilmeellä jo 1600-luvun loppupuolella oma kappalainenkin töissä, vaikka noilta ajoilta ei juuri muuta tietoa taida olla säilynyt...

Ilmeen kappelisrk. ei koskaan ollut itsenäinen seurakunta ja siten se olikin yksi maamme pitkäikäisimpiä kappeliseurakuntia. Vanhan kirkon historiasta ei kummempaa ole tiedossa, mutta nykyisin vielä pystyssä oleva kirkko rakennettiin puusta everstiluutnantti von Schottin rahoilla. Ilmeen kirkko vihittiin käyttöön 12.3.1777 ja sen nimenä oli tuolloin St. Anna. Kerran kuussa kirkko täyttyi kuulijoista, joille saarnasi kiertävä pappi. Muina pyhinä lukkari hoiti kristillisen opetuksen seurakuntalaisille.

Ilmeen kirkko 1989 (Kuva Kari Häyhä)

Kirkko sisältä 1989 (Kuva Kari Häyhä)

Alttaritauluna toiminut krusifiksi oli tässä (Kuva Kari Häyhä)

Kirkko korjattiin perusteellisesti vuonna 1910, mutta kaminoita eikä urkuja, urkuharmonista puhumattakaan kirkkoon koskaan asennettu. Niinpä tämä muodoltaan soikea kahdeksankulmainen pitkäkirkko, jonka pääoven yläpuolella oli kolminivelinen kellotorni, hoiti kristillistä tehtäväänsä talviaikaan kylmänä, jollaisena täysin ehjänä luovutettiin talvisodan jälkeen venäläisille.

Ilmeen kirkko 31.7.2018 (Kuva Jenni Ylätalo)

Ajat muuttuivat ja elokuun alussa 1941 suomalaiset palasivat ja löysivät kirkon runneltuna, koska se oli reilun vuoden toiminut venäläisten majoitustilana ja ruokalana. Pienten suomalaisten tekemien korjausten jälkeen se luovutettiin uudelleen syksyllä 1944 venäläisille. Seuraavan kerran suomalaiset pääsivät alueelle 1980-luvun viimeisinä vuosina ja löysivät Venäjän rajavyöhykkeellä sijaitsevan kirkon rappioituneena. Nykyisin kirkkoa on suomalaisten toimesta hivenen korjailtu, mutta aika näyttää kuinka kauan se jaksaa uhmata aikaa...