Värtsilä / Nils Arppen patsas

Nyt liikutaan taas luovutetussa Karjalassa, tosin paikka vaihtuu Vuokkiniemestä Värtsilään. Sinne minulla ei ole mitään mahdollisuutta itse päästä, koska se sijaitsee rajavyöhykkeellä, enkä omista vyöhykelupaa. Onneksi assistentti Pirhosella sellainen on ja hän kävi kuvaamassa Pohjois-Karjalan teollisuuden isän muistomerkin Värtsilässä. Tähän patsaaseen liittyykin mielenkiintoisia käänteitä, kuten kohta saatte lukea...

Ensin kuitenkin lyhyt stoori siitä, kuka tämä Nils Ludwig Arppe oikein oli. Hän eli vuosina 1803-1861, kohdaten kuoleman Värtsilässä. Hän oli pohjois-Karjalan teollistumisen ykkösnimi, omistaen lukuisia sahoja, rautaruukkeja ja paljon muutakin. Hänen teollisuusuransa alkoi 1824 Kiteen Puhoksessa ja vuonna 1832 hän oli valmis aloittamaan teollisuusuransa omin neuvoin perustamalla Kuurnankosken sahan ja vuokraamalla pari muutakin sahaa itselleen.

Venäjän puoleisesta Värtsilästä puuttuu pronssinen rintakuva

Paljastettu vuonna 1934

Lisäksi hän perusti Läskelään paperitehtaan ja vuonna 1836, hän osti Värtsilästä pari vuotta vanhan sahan, josta on nykyisin kasvanut monikansallinen Wärtsilä Oyj. Hänen vaikutuksensa näkyy siis maamme teollisuudessa edelleenkin. Lisäksi hänet muistetaan Suomen ensimmäisen höyrylaivan, Ilmarisen, takennuttajana vuonna 1833. Siinä on ollut maineteko, mistä Kiteen pitäisi olla Suomessa tunnettu pontikan ohella...

Maineteot löytyy patsaan jalustasta

Joka tapauksessa vuonna 1934 Värtsilässä vietettiin Wärtsilä Oy:n 100-vuotisjuhlia presidentti Svinhufvudin läsnäollessa ja samalla paljastettiin Nils Ludvig Arppen muistomerkki Värtsillä tehtaan konttorin edustalla. Outoa on löytämäni tieto, että patsaan nokassa ollut pronssinen Arppen rintakuva olisi yhden maamme kuuluisimman kuvanveistäjän Johannes Takasen työ 1870-luvun lopulta... Aika ei jotenkin stemmaa, mutta en väitä sitä mahdottomaksi.

Nykyisin Venäjän puolella sijaitsevassa Värtsilässä tuota rintakuvaa ei enää ole, vaan sen ilmeisesti joku suomalainen pelasti viime sotien tuoksinassa Suomen puolelle. Rintakuva pysyi piilossa Värtsilän lukkotehtaan kellaritiloista, josta se löytyi syksyllä 1992. Oli aika tuoda se taas näkyvälle paikalle. 

Venäjän puoleinen Värtsilä kieltäytyi luovuttamasta patsaan jalustaa Suomeen ja vaati jopa rintakuvaa takaisin. Asiat kuitenkin etenivät, niin että elokuussa patsas oli valmis paljastettavaksi Suomen puoleisen Värtsilän kunnantalon edustalla. Toki sen huipulla komeilee liki 50 vuotta kadoksissa ollut Arppen rintakuva...

Värtsilä / Sankarihautausmaan muistomerkki

                                           Forssan mieskuoro "Veteraanin iltahuuto"

Itsenäisyyspäivä lähestyy ja Willimiehen postilaatikkoon ei kolahtanut kutsua linnan juhliin, vaikka sitä odottelinkin.... No vakavasti puhuen, en sen varaan laskenut yhtään, vaan kehittelin muuta ohjelmaa. Ehkä ensi vuonna on kutsun aika, kun blogi on esitellyt lisää suomalaista kulttuuria muistomerkkien ja muiden kohteiden avulla vähän lisää? Kaikesta huolimatta Suomen itsenäisyyspäivän läheisyys saa monen ajatukset kääntymään historiaan ja kuinka se onnistuttiin säilyttämään viime sotien aikana? Faktaa on Suomen itsenäisyys ja se, että moni oli valmis uhraamaan henkensä kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta.

Värtsilän sankarihautausmaa

Tällainen paikka löytyy myös rajan takaa Värtsilän kirkonmäeltä, missä on valkoisella lauta-aidalla ympäröity alue, missä lepäävät vapaus-, talvi- ja jatkosodan kaatuneet sankarivainajat, vaikka ainoastaan viime sotien sankarivainajat mainitaan muistomerkissä. Ehkä syynä vapaussodan kaatuneiden unohtamiseen on se, että heidän muistokivensä löytyy nykyisen Suomen puolelta Värtsilän Kirkkopuistosta. Sekin tuotiin rajan takaa evakkoon lähdön hetkellä.

Värtsilän alueen jakautumisesta kertoo myöskin se, että vaikka sankarihautojen muistomerkki pystytettiin kirkkopihaan vuonna 1992, niin kaatuneiden nimilaatat ovat Suomen puolella uuden kirkon eteisessä.

Värtsilän sankarivainajien muistomerkki

Komean sankarihautausmaan multiin on haudattu 196 kaatunutta sankaria, joille on siis pystytetty oma muistomerkki. Sen sijaan muut alueen vainajat haudattiin aikoinaan joko taajaman lähellä sijaitsevaan Vanhaan hautausmaahan tai entisen lentokentän kupeesta löytyvään Uuteen hautausmaahan. Kenties blogimme assistentti Ilkka vierailee myös kyseisillä paikoilla joskus omien retkiensä aikana...

Kahdella kielellä sama asia

Hyvää itsenäisyyspäivän odotusta!

Värtsilä / Värtsilän kirkon muistomerkki

                                                               Saxon "Motorcycle man"

Joulukuuta pukkaa ja nyt on lupauksen lunastamisen vuoro. Olen näet saanut paljon kuvia eri kohteista hyvältä ystävältäni, jota blogin perinteitä kunnioittaakseeni pitänee nimittää palkattomaksi assistentiksi. Lupasin hanelle, että esittelen joulukuun aikana hänen valokuvaamiaan kohteita. On siis aika julkaista Ilkka "Iskä" Pirhosen kuvia, koska lupaukset on aina pidettävä! Ilkka on hyvä ystäväni Joensuun yliopiston ajoilta, jolloin teimme paljon mukavia ja hauskoja tempauksia yhdessä. Vaikka työt heittivät meidät eri paikkakunnille, niin ystävyys ja yhteydenpito ovat jääneet säännöllisiksi tavoiksi. Yhdessä olemme myös toimineet blogin kohteiden kuvauksissa.

Värtsilän nykyinen kirkko ja muistomerkki

Ilkka, joka on moottoripyöräillyt paljon itärajan takana, on monilla retkillään kuvaillut erilaisia kohteita, joissa vierailuun oma aikani ei ole riittänyt. Kiitokset niistä ja nyt laitetaankin niistä monia eri kohteita jakoon, ennen kuin palataan takaisin Suomen puolelle. Joskus myöhemmin aion esitellä myös jokusen kohteen kesällä 2013 tekemältämme yhteiseltä moottoripyöräretkeltä, joka löytyy myös sivuston ylälaidan välilehdeltä. Tuolloinhan vierailimme Petroskoissa, Belomorskissa, Vienan Kemissä, Solovetskin luostarissa ja Paanajärvellä prätkillä, mistä minulla on yhä edelleen hyvät muistot. Lienen yhä edelleen maailman ainoa ihminen, joka on käynyt Custom moottoripyörällä Paanajärvellä, koska se vaatii sulaa hulluutta. En muuten suosittele samaa kenellekään muulle....

Vaikka itsekin olen pariin otteeseen kurvannut prätkällä Niiralan raja-asemalta Venäjän Värtsilän puolelle, niin tämän päiväisellä kohteella en ole piipahtanut, vaan assarin kuvilla mennään. Värtsilän kylästä mäenkumpareen päältä löytyy ortodoksinen kirkko, minkä valmistumisvuotta en tiedä. Kyseessä on näet venäläisten rakentama kirkko entiselle Värtsilän kirkon paikalle. Ainoa varma asia on, että se ei ollut vielä vuonna 1992 rakennettu, vaan vasta sen jälkeen.

Muistomerkki

Värtsilä muodostui teollisuusyhteisöksi jo varhain ja alueen malmivarat houkuttelivat alueelle asukkaita. Yhteisö pyöri pitkälti teollisuuslaitosten ympärillä ja suuren asukasjoukon hengelliset asiatkin piti pystyä ratkaisemaan. Niinpä lopulta vuonna perustettiin Värtsilään tehdasseurakunta ja muutamaa vuotta myöhemmin eli 1868 tehtaanjohtaja Paul Hendusenin suunnittelema kirkko otettiin käyttöön. 

Asiat kehittyivät aina parempaan suuntaan teollisuusyhteisössä ja lopulta vuonna 1909 seurakunta itsenäistyi. Kirkonmäki oli ahkerassa käytössä aina talvisotaan saakka, jolloin rajalinja halkaisi Värtsilän ja kirkko jäi venäläisten haltuun välirauhan ajaksi. Kirkko kesti vielä ehjänä välirauhan ajan, mutta jatkosodan alussa 10.7.1941 se tuhoutui, kuten lähes koko kyläkin raivoisien taistelujen aikana. Sitä en tiedä, että osuiko kirkkoon kranaatti vai sytytettiinkö se tahallisesti palamaan. Ehkä tuokin asia selviää joskus...

Kultaus on kokenut kovia

Moskovan rauhan 1944 jälkeen alue jäi taas venäläisten haltuun, eikä suomalaisilla ollut mahdollisuutta vierailla paikanpäällä. Ajat kuitenkin muuttuvat ja lopulta vuonna 1992 aika oli otollinen siihen, että kirkonmäelle pystyttiin sijoittamaan vanhasta kirkosta kertova muistomerkki. Lopulta 9.8.1992 se paljastettiinkin Värtsilän seurakunnan toimesta. Sehän oli jatkanut toimintaansa Suomen puolella. Valitettavasti muistomerkin kultaus on vaurioitunut vuosien ja säiden seurauksena ja sen ylälaidassa oleva kirkon kuva on aika haalistunut. Tekstin liitän tuohon alapuolelle.

Muistomerkin teksti: 

"Tällä paikalla ovat sijainneet Värtsilän kirkko1868-1941 sekä sotien 1818, 1939-40 ja 1941-44 suomalaisten sankarihaudat."

"Aika on sodalla ja aika rauhalla"

Saarn. 3:8

Värtsilän taajamasta on melko vähän tietoa löydettävissä, mutta ainakin täällä voit perehtyä alueen menneisyyteen, mikä on ainakin minusta melkoisen mielenkiintoinen