Suomessa tulee harvoin vastaan mielenkiintoisia paikkoja, mistä emme tietäisi etukäteen mitään. Yritämme reissuille tehdä pohjatyöt mahdollisimman hyvin, jotta välttyisimme turhalta kurvailulta. Silti noita kilometrejä on auton mittariin kertynyt ihan järjetön määrä. Ostin näet tammikuussa 2014 nykyisen autoni ja sen jälkeen mittariin on kertynyt yli 60.000 kilometriä, joista ainakin puolet on valokuvausreissuiltamme! Onneksi Chrysler on tuonut meidät aina reissuilta kotiin, vaikka joskus olen ollut varma ettemme selviä kiinnijäämättä tai autoa rikkomatta joltain reitiltä. Tähän asti kaikki on onneksi mennyt hienosti....
 |
| Uuraan linnoituksen jyhkeät kivimuurit |
 |
| Vanha rakennus on naamioitunut hyvin....metsä kasvaa päällä |
 |
| Merimerkki kertoo laivaväylän läheisyydestä |
 |
| Linnoitus alue on melkoisen iso |
Viimeiset kolme vuotta näillä reissuilla muutamaa poikkeusta lukuunottamatta on ollut Willilady, joka on toiminut kartturina ja mitä parhaimpana matkaseurana, mutta nyt on muutosta ilmassa! Ilmeisesti matkakokemukset ja tänään hänen saavuttamansa korkea ikä tulevat tulevaisuudessa muodostumaan esteeksi etsiessämme uusia kohteita Suomesta ja Karjalan kannakselta.... Itse ainakin huomasin tuossa männä talvena, että rupeaa tuo askel painamaan, kun saavutin jonkun kumman vuosilukuyhdistelmän, missä ensimmäinen nummeri oli viitonen. Nyt vastaavan rajapyykin saavutti Williladykin, tosin eri numeroilla, joten näinköhän enää jaksaa seurailla matkoilla mukanani?
Kaiken lisäksi Willilady löysi oman suosikkipaikkansa 30.4.2016 Venäjän maalta, kun teimme reissun Uuraaseen. Hän haluaa kuulemma ehdottomasti myös palata sinne uudelleen, joten niinpä taitaa jäädä melkoinen määrä kohteita kuvaamatta tänä suvena, kun katselemme auringonnousuja ja -laskuja Uuraan linnoituksen valleilla. Tämä siis tarkoittaa ylläolevan biisin tavoin, että we are going back in the USSR! Toivottavasti kartturi eksyy joskus muuallekin kuin Uuraan linnoitukseen johtavalle tielle? Toki, joudanhan minä vanha ukko istumaan joskus paikallaankin, vaikkapa Williladyn kanssa Uuraan linnoituksella....
 |
| Osa rakennelmista on muurattu umpeen |
 |
| Rantojen miehet viettävät täällä myös aikaansa |
 |
| Ammusvarasto on nykyisin hyvin naamioitu |
 |
| Tiilirakennelmat murenevat |
 |
| Sisäänkin oli pakko päästä |
 |
| ja tänne.... |
 |
| Tämä läpikulku oli romahtanut |
Mutta siirrytäänpä Uuraan saaren äärimmäiseen kärkeen ja katsotaan, että mitä paikalla on tarjota tavalliselle turistille tänä päivänä. Paikkana se oli todella mielenkiintoinen ja osa alueen sotaisaa menneisyyttä, vaikkei tietääkseni alueella olekaan koskaan jouduttu sotatoimiin. Itseäni paikan päällä mietitytti, että koska linnoitus on rakennettu? Aluksi veikkailin 1700-luvun alkuvuosikymmeniä, mutta olin väärässä, kuten niin usein!
Linnoituksen rakentaminen alkoi samoihin aikoihin, jolloin kasvava Viipurin kaupunki tarvitsi lisää tilaa. Niinpä Viipurin kaupunginisät päättivät purkaa kaupunkia ympäröineen ikivanhan kaupunginmuurin, mistä on tänäpäivänä jäljellä oikeastaan yksi osa, nimittäin raatitorni. Niinpä Viipurin ja miksei myös Pietarin suojaksi rakennettu Pietarin merilinnoitus tarvitsi lisää linnoitteita turvakseen. Niinpä 1860- ja 1870-luvuilla rakennettiin Uuraan kärkeen vahva linnoitus laivareitin varteen, minkä tarkoitus oli estää kaikki lähestymisyritykset mereltä.
 |
| Näkymä linnoituksen korkeimmalta kohdalta merelle |
 |
| Muistoristi |
 |
| Muistoristi |
 |
| Tykkiasema |
 |
| Linnoitus on naamioitu merelle päin |
 |
| Näitä löytyi joka puolelta |
 |
| Vanhan tykkiaseman kohdalla joku on grillannut makkarat |
Nyt linnoitus seisoo tyhjilleen, mutta sisältää mielenkiintoisia käytäviä ja vanhoja varastoja eri puolilla isoa linnaketta. Pikku hiljaa tiilistä tehdyt holvit ja varastot murenevat, mutta isot vallit ja kivimuurit tulevat pysymään nähtävillä vielä vuosisatoja, ellei joku paikallinen miljonääri päätä rakentaa alueelle jotain nykyaikaista rakennelmaa. Paikkana Uuraan linnoitus on kategoriassa must be seen! Eikä ole muuten kaukana Viipurista, missä suomalaisia ramppaa ajoittain meidän makuumme liikaakin...
 |
| Jyhkeät vallitukset |
 |
| Pusikon takana oli piilossa lisää mielenkiintoisia paikkoja |
 |
| Alue kaipaisi vähän raivausta paikka paikoin |
 |
| Tämä houkutteli minua.... |
 |
| Sisällekin piti päästä |
 |
| Kattoholvi kestää vielä vuosia, vaikka mureneekin.... |
Pitänee tähän lopuksi luvata Williladylle näin julkisesti, että joudanhan minä kanssasi tuolla joskus pussikaljat juoda.... Niin ja hemmetin hyvää syntymäpäivää! Toivottavasti jaksat piipahtaa vielä joskus muuallakin kuin Uuraassa, koska vielä on paljon uusia mielenkiintoisia ja jännittäviä kohteita tiedossa. Lisäksi lupaan näin juhlapäivän kunniaksi, että tulevaisuudessa välttelemme villisikoja ja SEIS, ammutaan kylttejä!
