Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kurkijoki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kurkijoki. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 20. marraskuuta 2022

Kurkijoki / Neitsyt Marian ilmestyksen kirkko

Tämän postauksen tekeminen sai minut kiehumaan, koska joudun käyttämään toisten ottamia kuvia. Itse näet kävin elokuussa 2019 Kurkijoella ja olimme pari päivää Camping-majoituksessa alueella. Kuvailimme tuolloin monia kohteita , jotka olen esitellyt blogissa aiemmin. Tuolla reissulla toki tärkein kohteemme oli Williladyn mummola rajavyöhykkeellä. Tuo olikin mielenkiintoinen reissu ja toista kertaa sinne tuskin ikinä enää tulee mentyä sattuneesta syystä.  

Kurkijoen Neitsyt Marian ilmestyksen kirkko valmistui 1933 ja se vihittiin käyttöön 25.8.1933 ja kirkon vihki kirkolliseen käyttöön arkkipiispa Hermanni.  Piirustukset laati rakennusmestari Joh. Brocke. Urakoitsijana toimi rakennusmestari Anton Koivula Sortavalasta. Kirkon kalustus tuli pääosin kirkollisten esineiden varastosta Sortavalasta. Kirkonkelloja oli kaikkiaan kahdeksan, joista suurin painoi 1000kg. Kirkon kellot saatiin lahjoituksena puretusta Valamon luostarin Avramin skiitan kirkosta.

Kirkko oli kooltaan 22m x 10m tornin kohotessa 16 metrin korkeuteen.Talvisodassa kirkko luovutettiin ehjänä, mutta kesällä 1941 kirkko oli takaisin saadessa huonossa kunnossa. Kupoli ja kellotorni oli hävitetty, kuten koko sisätilojen kalustuskin. Todennäköisesti kirkko oli toiminut jonkinlaisena juottolana! 

No ei mitään, vähäiset tietoni kerrottuani, kehiin, edetään toisten ottamilla kuvilla. Kiitos Pirkko Majaselle luvasta käyttää ilmeisesti vuonna 2019 otettuja kuvia kirkon raunioilta, koska kirkkoa ei enää ole. Joka tapauksessa kirkko valmistui v.1933 ja sijaitsi Lopotin kylässä ns. Karjaportintien päässä mäen päällä. 


Kuvassa Kurkijoen ortodoksikirkko. Kuva sivustolta kurkijoki.fi

Kirkon tuhoutumisesta en onnistunut löytämään mitään mainintaa, joten jään odottelemaan itseäni viisaampien kommentteja asiasta. 

Mutta, miltä alueella näyttää nykyään?

Kirkon portaat(Kuva Pirkko Majanen)

Kirkon sokkelia käytettäneen rasvamonttuna(Kuva Pirkko Majanen)

Kirkon kivijalkaa(Kuva Pirkko Majanen)

Kirkon rauniot näyttävät sijaitsevan asuintalon pihapiirissä. Mahtaakohan nykyinen asukas edes tietää rakennuksen jäänteiden menneisyydestä? 

torstai 12. syyskuuta 2019

Kurkijoki / Veikko Hakulisen muistolaatta

Kurkijoki tuntuu olevan täynnä muistolaattoja, jotka kertovat pitäjässä syntyneistä kuuluisuuksista. Eilen oli esittelyvuorossa presidentti Relanderin kotitalon seinään kiinnitetty muistolaatta. Tänään onkin sitten vuorossa Kurkijoen museon seinään kiinnitetty, mikä kertoo hiihtokuningas Veikko Hakulisen syntyneen Kurkijoella. Ilmeisesti Veikon kotitalo ei ole enää olemassa, koska laatan sijaintipaikaksi valittiin paikallisen museon seinä.
Kurkijoen museo

Muistolaatta paljastettiin 4.1.2010, jolloin tuli kuluneeksi 85 vuotta hiihtokuninkaan syntymästä. Käsittääkseni muistolaatan hankki Etelä-Savon Liikunta ry:n päällikkö Heino Lipsanen. Ainakin hänen roolinsa muistolaatan hankkimisessa oli suuri. Niinpä hän oli myös paikalla Kurkijoen museolla muistolaattaa paljastettaessa. 
Hiihtokuninkaan laatta


Paikalla olivat myös Veikko Hakulisen pojat Pekka ja Lassi, Suomen hiihtoliiton toiminnanjohtaja Juha Viertola, liittovaltuuston puheenjohtaja Niemi sekä aiemmin mainittu Heino Lipsanen.
Kuka lie nobody tunki samaan kuvaan Hakulisen laatan kanssa?

Kurkijoelta on siis lähteneet maailmalle sekä kuningas että presidentti. Lieneekö paikkakunnalta lähtenyt muitakin kuuluisuuksia?

keskiviikko 11. syyskuuta 2019

Kurkijoki / Presidentti Relanderin kotitalo

Tällä viikolla olemme käsitelleet koulussa Suomen presidenttejä. Erään oppilaan mukaan kyseessä on "likainen tusina", mutta itse olen eri mieltä. Siinä hän on oikeassa, että pressoja on tusinan verran, mutta itse asiassa meillä on tähän saakka ollut hyvä tuuri saada johtoomme viisaita miehiä. Toivottavasti näin on jatkossakin....
Presidentti Relanderin synnyintalo Kurkijoen keskustassa

Itse arvostan heitä kaikkia, mutta jotenkin Lauri Kristian Relander on itsestäni yksi kiinnostavimmista. Yksi syy lienee se, että hän on kaiketi tuntemattomin heistä, jotka ovat maan korkeimpaan virkaan tulleet valituiksi. Lisäksi hänen lempinimensä Reissu-Lasse saa minut aina hymyilemään. Kyseisen lempinimensähän sai vieraillessaan kuuden presidenttivuotensa aina naapurimaissamme. Lienee nykyinen reissannut ensimmäisen vuoden aikana jo rutkasti enemmänkin...
Muistolaatta lienee Kurkijoki-seuran työtä.....

Siksi minusta olikin hienoa vierailla Kurkijoella Relanderin syntymäkodilla kuvaamassa talon seinään kiinnitetty muistolaatta. Talo ei ole kummoisessa kunnossa ja venäläinen tapa maalata osa talosta sai minut hilpeälle tuulelle. Kuva varmaankin selittää lukijoille mitä tarkoitan! Joka tapauksessa rakennus keskellä ei mitään, antaa hyvän kontrastin sille. että maassamme on vieläkin kaiketi mahdollista nousta maan johtoon melkoisen vaatimattomistakin lähtökohdista. Toki Relanderin syntymävuonna 1883 talo lienee ollut nykyistä paremmassa kunnossa?

tiistai 10. syyskuuta 2019

Kurkijoki / Elisenvaaran pommituksen muistokivi

Kurkijoen reissumme viimeinen päivä sisälsi ohjelmaa melkoisen niukasti. Aamusella assistentti Pirhonen lähti Nivalla ajelemaan majapaikastamme Tervusta kohti pohjoista ja meidän reittimme suuntautui Kurkijoen sentraalin kautta kohti kotia Käkisalmen kautta koukaten. Toki tähän viimeiseenkin päivään oli jäljellä muutama kuvauskohde, joista ensimmäiseksi saavuimme Kurkijoen "uusimmalle" hautausmaalle. Nykyisin venäläisten käytössä olevalle hautausmaalle oli tietojemme mukaan paljastettu toukokuussa 2016 uusi muistomerkki Elisenvaaran pommitusten uhreille.
Kurkijoen uusimmainen hautausmaa

Joukkohaudan kohdalla risti ja pieni muistokivi Elisenvaaran uhreille

Muistokivi laattoineen ei ole iso

Muistolaatta

Ristissä oleva laatta kertoo Kurkijoen uusimman hautausmaan olleen käytössä 1922-1944

Aiemmin jo vuonna 1994 oli Elisenvaaran asemalle paljastettu muistomerkki noin 150 evakon matkan päättäneiden pommitusten uhreille. Vainajat haudattiin Savonlinnaan ja Sääminkiin, mutta 29 kurkijokelaista sai viimeisen leposijan Kurkijoen uusimmalta hautausmaalta. Nyt tämän joukkohaudan paikalle on paljastettu toukokuussa 2016 Kurkijoki-Seuran ja Kurkijoki-Säätiön toimesta uusi muistomerkki. Paljastustilaisuudessa oli läsnä Kurkijoen hautausmaille lähtenyt talkooporukka sekä paikallisia. 

Paljastustilaisuudessa puheen piti Pertti Poutanen ja Ohto Nuottamo soitti viulua.

keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Kurkijoki / Vätikän rannat

Nyt vuorossa yksi kaikkien aikojen lyhkäisimpiä postauksia! En edes tiedä tarkalleen missä päin Kurkijokea tämä Vätikän rannalle ohjaava kivi tarkalleen on, enkä tiedä juuri muutakaan. Ainut varma asia on se, että sain kuvan assistentti Pirhoselta, kun hän vieraili Kurkijoella. No sekin on varmaa että kivi tekstineen on Lahdenpohja-porukan tekele. Mikä se sitten onkaan...
Matkakohteena tänään Vätikkä

Vätikän rannat olivat 1930-luvulla paikalliselle väestölle yhtä merkittävä turismikohde kuin Terijoki oli muille. Alueelle tehtiin laivaristeilyitä ja siellä oli kuulemma iso paviljonki tarjoamassa vierailijoille evästä ja muuta tarjottavaa.

Löysin yhden uuden valokuvan Vätikän hiekkarannoilta ja täytyy sanoa, että komiathan nuo ovat... Kunpa ne vielä säilyisivät kaikkien käytettävänä, eikä joku oligarkki rakentaisi aluetta täyteen datsoja. 

tiistai 26. joulukuuta 2017

Kurkijoki / Keskimmäinen hautausmaa*

Joulu alkaa kääntyä paremmalle puolelle elikkä normaali elämä voi taas jatkua. SaiPa pelaa tänään ja onneksi pääsee sitä katsomaan, koska johan tässä on löysäiltykin... Tarkoitus olisi muutenkin lähipäivinä aktivoitua, koska minulla on oma tekemättömien töiden lista ja sinne on kertynyt melkoinen määrä juttuja, jotka ovat jääneet tekemättä joko laiskuuden tai kiireen takia. Nyt olisi tarkoitus lähipäivinä keskittyä listan lyhentämiseen.
Kurkijoen keskimmäisen hautausmaan paarihuone on vielä pystyssä

Melkoinen määrä mielenkiintoista kirjallisuutta odottaa myös kirjahyllyssä lukijaansa ja niihin yritän keskittyä myös lähiviikkoina ja etenkin ensi vuoden aikana. Lisäksi tämä bloggaaminen omalta osaltaan vaatii melkoisen osan vapaa-aikaani, joten eihän tässä pääse laakereilla lepäilemään jatkossakaan. Oikeastaan toivon, että osaisin ensimmäisen kerran elämässäni jakaa aikani kunnolla itselleni tärkeiden asioiden suhteen. Siinä onkin opettelemista...
Yksi harvoista hautakivistä

Yksi ahdistusta luova asia on blogin palkattoman assistentin toiminta Laatokan Karjalassa. Ilkka käy kohteilla, mutta hän ei malta lueskella ohjeitani kunnolla ja siksi häneltä jää kohteita kuvaamatta. Tämän takia minun pitää käydä samalla paikalla uudelleen. Tämän kertainen kohde on juuri tällainen! Ilkka kävi Kurkijoella kuvaamassa kolmesta hautausmaasta keskimmäisen, mutta jätti kaksi sen läheisyydessä olevaa valokuvaamatta..... Niinpä tänään esittelen sitten niistä keskimmäisen. Kaksi muuta jäävät odottamaan vuoroaan.
Vanha suomalainen hauta merkitty uudella ristillä

Kurkijoen keskimmäinen hautausmaa sijaitsee Soskuanjoen mutkassa. Paikka on hyvin valittu joenpenkalta katsottuna harjanteen päälle. Vanha hautausmaa sijaitsi lähempänä kirkonkylää, mutta uudelle hautausmaalle oli tarvetta. Se vihittiin käyttöön porvoon hiippakunnan piispan Herman Råberghin toimesta 4.7.1894. NImitys keskimmäinen hautausmaa tulee kuitenkin siitä, että muutaman sadan metrin päähän kirkonkylästä poispäin kerettiin suomalaisten aikana avaamaan vielä uusikin hautausmaa. NImitys keskimmäinen osoittaa siis tämän hautausmaan sijainnin maantieteellisesti muihin hautausmaihin verrattuna.
Risti muistuttaa paikan alkuperäisestä käyttötarkoituksesta

Paljoa ei täälläkään ole enää jäljellä, vaikka Kurkijokelaiset ovatkin tehneet parhaansa. Aluetta on raivattu ja paarihuonetta korjailtu, mutta valtaosa haudoista on tuhoutunut. Alueen rautaristejä on polttoleikattu poikki ja hautakiviä siirelty muualle. Toki joitain on vielä jäljellä, mutta ei niitä montaa ole enää. Yksi selitys hautausmaan tuholle voi toki olla se, että monet hautausmaan haudoista oli merkitty puisilla risteillä ja ne ovat aikojen saatossa maatuneet ja kadonneet. 
Ristiin on kiinnitetty muistolaatta

Lisäksi paikalla on Kurki-Säätiön ja kurkijokelaisten vuonna 1996 pystyttämä muistomerkki menneille sukupolville, vaikka maanpäälliset hautamuistomerkit ovatkin kadonneet.

Kaikesta huolimatta Kurkijoelle on mentävä uudemman kerran...

Päivitys 1.9.2019
Täällä Kurkijoen keskimmäisellä hautausmaalla vierailin 4.8.2019. Liitän tähän alle uudempia kuvia, koska paikaltahan löytyi uutta ja mielenkiintoista.
Laatan teksti on nyt luettavissa

Paarihuone tieltä kuvattuna

Williukin lainakärri








Paarihuone hautuumaan suunnalta

maanantai 25. joulukuuta 2017

Kurkijoki / Ristlahden taistelu 1614*

Matkoilla törmää aina joskus mielenkiintoisiin asioihin. Tällä kertaa minulle tuli tunne, että tämän muistomerkin olen jo esitellyt, mutta Suomen puolelta! Piti palata ajassa taaksepäin jokusen sadan kirjoituksen taakse ja sieltähän se löytyi Uukuniemen kirkon pihamaalta, minne pystytettiin vuonna 1982 Ristlahden taistelun muistomerkki. Itse asiassa se oli jo toinen, koska ensimmäinen oli pystytetty 1937 taistelupaikalle, mikä jäi Neuvostoliitolle talvisodan jälkeen. Siitä irroitetut reliefit sijoitettiin tähän Uukuniemen kirkon pihan muistomerkkiin
Ristlahden taistelun muistomerkki

Nyt on paljastunut asia, että tämä taistelu katsotaan niin merkittäväksi, että sille on pitänyt paljastaa jo kolmaskin muistomerkki Kurkijoelle. Paljastamisvuosi on 2014, jolloin tuli kuluneeksi 400 vuotta Ristlahden tai kuten uusimmassa muistomerkissa kerrotaan, niin Ristilahden taistelusta. Muistomerkkiin on kaiverrettu reliefin kuvat ja sen teksti on taistelupaikkaa lukuunottamatta venäjänkielinen, joten veikkaan sen olevan venäläistä työtä. Kuulemani mukaan Kurkijoella onkin herännyt innostus suomalaisten aikaan ja mitä siitä on vielä jäljellä.
Muistolaatta on kyllä komea

Hienoa, että paikalliset ovat kiinnostuneet alueensa historiasta! 

Päivitys 19.8.2019
Pari viikkoa takaperin piipahdin Kurkijoen museon pihassa ja kuvasin tämän kohteen, joten ihka uusia kuvia!
Kurkijoen museo

Ristlahti 1614


lauantai 12. elokuuta 2017

Kurkijoki / Kaikkien sankarivainajien nimilaatat*

Viime kerralla esittelin kurkijokelaisten sankarivainajien muistomerkit. Samalla kertaa tuli sisällissodan valkoisten sekä talvi- ja jatkosodan sankarivainajien muistomerkit. Näihin liittyy myös tämänkertainen muistomerkki samaiselta Kurkijoen entisen kirkon mäeltä. 
Muistomerkki sijaitsee sankarihautausmaa-alueella

Kyseessä on vuonna 1999 paljastettu muistomerkki, mihin on kolmeen metalliseen laattaan kirjoitettu kaikkien Kurkijoen sankarihautaan laskettujen nimet. Listassa pitäisi olla peräti 148 nimeä, mutta enhän minä noita jaksanut laskea. Toivottavasti olen oikeassa. 
Muistomerkin laella on risti

Minulla ei myöskään ole mitään tietoa vuosilukua lukuunottamatta, että kuka tämän on pystyttänyt? Myöskään muistomerkin suunnittelijasta en tiedä, mutta eiköhän Kurki-säätiöllä ole näppinsä pelissä tässäkin muistomerkissä. Jos tiedät asiasta jotain lisää, niin ota minuun yhteyttä, niin päivitetään tiedot kohdilleen....
Teksti: Uhri isänmaalle ja 148 nimeä sankarivainajia
Päivitys 19.8.2019
Uusia kuvia Kurkijoen reissulta....
Kirkon ympäristö on saanut ympärilleen vihreää aitaa






torstai 10. elokuuta 2017

Kurkijoki / Sankarivainajat*

Viikko on lähtenyt liikkeelle enemmän kuin työntäyteisesti. Kiirettä on ollut ja sitä tulee kaiketi piisaamaan ensi kesään saakka. Jotenkin en itse ole vielä osannut kääntää omaa työmoodia täysille, koska kesäni meni enemmän ja vähemmän laiskotellessa. Sitä olisi ollut mukava jatkaa vielä jokunen viikko, mutta siihen ei tänä suvena ollut mahdollisuutta.... Nyt tämä kesän vetelehtiminen muuttuu sitten syksyn stressaamiseksi, mitä minun pitää varoa viimeiseen saakka. Nyt kuitenkin asiaan!

Edellisellä kerralla olimme Kurkijoen kirkonmäellä ja samalla paikalla jatkamme tänäänkin. Nyt aiomme kuitenkin esitellä kaksi muistomerkkiä yhdellä kertaa, koska kyseessä ovat Kurkijoen vuoden 1918 sankaripatsas ja uudempi talvi- ja jatkosodan sankarivainajille pystytetty muistomerkki. Itse en kummemmin tykkää näistä "niputuksista" mutta koska muistomerkit ovat vierekkäin, niin on vähän pakko....
Kurkijoen sankarivainajat

Vuoden 1918 sankaripatsas on historiansa aikana kokenut kovia. Heti sisällissodan jälkeen aloitettiin keräämään rahaa muistomerkkiä varten etenkin lottien toimesta. Nopeasti rahoitus saatiin kasaan ja ilmeisesti patsas saatiin vielä melkoisen halvalla, koska sen suunnitteli arkkitehtuuria opiskeleva Kurkijoen kirkkoherran tytär Elsa Arokallio. Nopeasti suunnitelma muuttui todeksi ja jo 26.9.1920 pidettiin juhlallinen patsaan julkistamistilaisuus. 

Muistomerkin viereen haudatut vainajat saivat olla muistomerkkeineen aivan rauhassa aina talvisodan päättymiseen saakka, jolloin alueelle saapuivat uudet omistajat. he tuuppasivatkin kolmimetrisen pystymallisen muistomerkin nurin ja siirsivät sen pois tieltä, koska tilalle piti asettaa kipsinen Leninin patsas. Se ei koskaan kerinnyt valmiiksi asti, vaan suomalaiset löysivät sen keskeneräisenä elokuussa 1941.
Leninin keskeneräinen patsas Kurkijoen sankarihautausmaalla 12.8.1941 (SA-kuva)
Nopeasti entinen kivi, mikä löytyi lähistöltä, nostettiin paikalleen ilman ristiä, mikä oli kadonnut ilmeisesti kiveä kaadettaessa. Sankarivainajien hautauksia jatkettiin samalle sankarihautausmaalle ja 27 sisällissodassa kaatunutta muistomerkissä mainittua valkoista saivat sodan kuluessa 148 sankarivainajaa vierellensä. 
Muistomerkki on karu ja yksinkertainen....teksti isänmaan puolesta kaatuivat 1918 ja 27 nimeä

Suomalaisten saapuessa alueelle uudelleen 1991 huomattiin muistomerkin olevan jälleen kenollaan maassa. Se nostettiin uudelleen pystyyn, kunnes se huomattiin taas kaadetuksi vuonna 1997. Tuolloin muistomerkki kunnostettiin ja siitä lähtien sen huipulla on taas ollut kivinen risti.

Sisällissodan valkoisten uhrien rinnalle pystytettiin Kurki säätiön toimesta vuonna 1994 muistomerkki talvi- ja jatkosodan sankarivainajille. Valitettavasti muistomerkin teksti on melkoisen vaikealukuinen, joten kirjoitanpa tähän tekstin: "Tällä paikalla olleeseen sankarihautausmaahan on 1939-1944 haudattu 148 suomalaista sotilasta. He kaatuivat puolustaessaan vapautta ja isänmaataan." Alapuolella sama venäjänkielellä ja maininta Kurki säätiö 1994.
Talvi- ja jatkosodan sankarivainajien muistomerkki

Tekijää enkä tarkkaa paljastamispäivää en saanut selville yrityksistäni huolimatta. 

Muistomerkkien läheisyydessä on myös venäläinen sotamuistomerkki, mutta siitä sen enempää kuin yksi kuva tuohon alapuolelle....


Päivitys 19.8.2018
Uusia kuvia elokuun alusta 2019