Willimiehen kohteet Google Mapsissa

Ajattelin kirjoittaa vielä yhden lyhyen stoorin blogiin ja jakaa samalla linkin karttaan, mistä löytyvät kaikki Willimiehen julkaisemat kohteet. Lisäksi kartasta löytyvät oranssilla merkityt kohteet, jotka minulla on tällä hetkellä tiedossa ja mitkä aion kuvat kesällä 2023. Kyseessä on siis tietopaketti, minkä avulla osaat käydä itsekin paikan päällä! 

Kaiken tämän lisäksi karttaan on merkitty sinisellä kohteita, mihin toivoisin teidän lukijoiden valokuvia, koska itse en niille kohteille pääse tai en halua lähteä. Ne siis sijaitsevat rajan takana, minne minulla ei ole enää aikomusta mennä. Harmittaa vaan vietävästi, kun jäi Valamon saarilla ja Konevitsassa käymättä. Kizin saarillekin olimme suunnitelleet kanoottiretkeä assistentti Pirhosen kanssa kokemaan paikka henkilökohtaisesti, vaikka sen olen jo esitellytkin. Moni muukin paikka kaipaisi esittelyä, mutta se on nyt teidän lukijoiden varassa. Toivottavasti teiltä löytyisi kuvia noista paikoista, jotka selviävät sinisistä karttamerkinnöistä, toki oranssienkin täppien kohteiden kuvat kelpaavat.

Kartan täppää klikkaamalla aukeaa tietoruutu, missä on linkki Willimiehen tarinaan kyseisestä paikasta. Ehkäpä sieltä löytyy teille lukijoille uusia mielenkiintoisia paikkoja käytäväksi kesällä? 

Kiitos jo etukäteen ja tätä karttaa saa jakaa eteenkinpäin, jos siltä tuntuu!!!

PS. Jos huomaat kartalta puuttuvan jotain, niin sähköpostiin viestiä. Osoitehan on willimiehenjaljilla@gmail.com. Kiitos etukäteen. 

Palataan syksymmällä 

Lappeenranta / Tuomas Gerdtin muistomerkki

Willimiehen tarinat ovat taas loppusuoralla ja viimeiseksi olen jättänyt Tuomas Gerdtin muistomerkin, jonka paljastamisesta on jo aikaa vierähtänyt. En vain ole ollut tarpeeksi motivoitunut tähän kirjoitustyöhön, koska tätä ei voi vetäistä vasemmalla kädellä, kuten useimmat viime aikojen julkaisut ovat olleet. Kyseessä on sentään joukkonsa viimeinen ja toivottavasti sellaiseksi jäisikin, koska hänen tunnetuimmat ansionsa ovat sotavuosilta. Toki hän teki myös mittavan työuran sodan jälkeenkin. Itsellänikin oli kunnia istua kerran hänen olohuoneensa sohvalla kuuntelemassa hänen juttujaan. Se oli hetki, jonka muistan ikuisesti. 

Kyseessä on siis Tuomas Gerdt, viimeinen Mannerheimin ristin ritareiden joukosta. Hänestä lienee jo kirjoitettu kaikki mahdollinen, joten minä keskityn ainoastaan hänen muistomerkkiinsä, mikä paljastettiin hänen nimensä mukaan nimetyssä puistossa Lappeenrannan Lauritsalassa. Itsekin osallistuin yhden koululuokan kanssa puiston ja muistomerkin suunnitteluvaiheeseen, kun kaupunki keräsi ideoita sen toteuttamiseksi. Vaan lienee jo aika siirtyä asiaan.

J.Karjalainen kysyy laulussaan Sankarit

Keitä ne on ne sankarit

Sellaiset sankarimiehet

Joita koko valtakunta arvostaa?

Kyseiset laulun sanat osuvat mielstäni juuri Tuomas Gerdtiin, joka ei koskaan korostanut itseään muiden yläpuolelle, vaan oli perisuomalainen, isänmaallinen ja  vaatimaton herrasmies, jota koko valtakunta arvosti. Sellaisena ainakin itse häntä pidin ja siksi mielestäni hänen muistomerkkinsä teksti 

Suomen puolesta,

muiden puolesta.

Sen aina tekisin 

on erinomainen ja sopii ohjenuoraksi kaikille meille suomalaisille. Uskon ritari Gerdtinkin olevan siihen tyytyväinen.

Paljastustilaisuus kiinnosti mediaa

Kadetit olivat kunniavartiossa

Sanoma, joka on aina ajankohtainen

Muistomerkki paljastettiin Lauritsalassa kansallisena veteraanipäivänä 27.4.2022 sotilaallisin juhlamenoin. Aluksi komendantti Antti-Pekka Kaarna toivotti kaikki tervetulleiksi tilaisuuteen, jonka musiikista vastasi Rakuunasoittokunta johtajanaan musiikkimajuri Riku Huhtasalo.

Tämän jälkeen Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen toi tervehdyksen muistomerkin paljastustilaisuuteen. Kivinen kertoi, miten Tuomas Gerdt oli ritareista viimeinen. "Gerdt oli poikkeuksellisen kyvykäs, mutta hän ei koskaan ihannoinut sotaa, eikä korostanut omia tekojaan", sanoi Kivinen. 

Maasotakoulun johtaja, eversti Sami-Antti Takamaa, Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva, Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joonas Grönlund ja Lappeenrannan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Koskenranta paljastivat Mannerheim-ristin ritarin Tuomas Gerdtin muistomerkin. Muistomerkissä on Tuomas Gerdin nimi sekä teksti: "Suomen puolesta, muiden puolesta, sen aina tekisin".

Tämän jälkeen oli vuorossa Karjalan Lennostossa palveleva majuri Joni Pirinen, joka luki kirjoittamansa runon Tuomas Gerdtistä. Runon nimi on Viimeinen ja se on omistettu paitsi Tuomas Gerdtille ja koko Suomen kansalle, myös erityisesti kaikille lappeenrantalaisille ja Maasotakoululle.

Muistomerkki, kolmetonninen kivenmurikka, on tehty Lappeenrannassa olleesta Salpalinjan panssarikiviesteestä. Muistomerkin ovat suunnitelleet Lappeenrannan kaupunginpuutarhuri Laura Ratilainen ja ympäristösuunnittelija Anne Veijovuori. 

Videon paljastamistilaisuudesta voit katsoa täältä

PS. Näihin sanoihin ja tunnelmiin on taas aika hiljentyä ja kuvailla ensi kesänä uusia kohteita. Jatkoa on kuitenkin luvassa yhden lyhyen tarinan verran huomenissa.

Lappeenranta / Sotainvalidien muistokivi

Viime vuosina ei Lappeenrantaan, kuten muuallekaan blogin kohdealueelle ole paljastettu montakaan muistomerkkiä - ainakaan että minä tietäisin asiasta. Siksipä tämä ajankohtainen ja tärkeä muistomerkki on hieno lisä Willimiehen jäljillä-blogiin. Uskoisin sotiin liittyvien muistomerkkien kiinnostavan useita suomalaisia? Tässä siis yksi tuon aihepiirin muistomerkki vai pitäisikö sanoa muistokivi.

Muistokivi on maata vasten ja sen takana on ohut betoninen tolppa, mikä oli invalidien jo aiemmin pystyttämä

Itseltäni olisi kyllä jäänyt tämä muistokivi bongaamatta, mutta Williladyn huomasi paikallisesta ilmaisjakeluläpyskästä tiedon tästä muistokivestä. Ihme kyllä, että huomasi, koska asia oli seurakuntauutisten keskellä.... No pääasia, että saimme tämän tietoomme.

Liki pari kuukautta siinä toki meni, että piipahdin paikanpäällä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kyseinen muistokivi näet paljastettiin talvisodan alkamisen muistopäivänä 30.11.2022 Lappeenrannan sankarihautausmaalla samalle paikalle, missä sotainvalideilla oli jo aiemmin vaatimaton muistomerkki, betoninen tolppa pienellä kyltillä.

Muistokiven sanomasta olen täsmälleen samaa mieltä

Tämä on blogissa julkaistu jo aiemmin

Tämä Sotainvalidien Lappeenrannan seudun osaston muistokiven paljastustilaisuudessa puheen piti yhdistyksen puheenjohtaja Kullervo Lehtonen. Paljastustilaisuuden jälkeen tilaisuus jatkui Lappeenrannan kirkossa, missä eversti Seppo Pesonen kertoi talvisodasta, minkä jälkeen suoritetun ehtoollismessun pitivät Mika Lehtola, Teemu Muuri, Heidi Harju sekä veljespapit Maarit Hirvi ja Jorma Taipale. 

Tilaisuus oli kaikille avoin ja paikalle oli eri toten pyydetty mahdollisimman monta sotiemme veteraania.

Lappeenranta / Saimaan salaisuus

Viime vuosi oli Willimiehelle vaihteikas. Positiivisen puolelle meni heittämällä muutama juttu, kuten sähköpyörän hankkiminen, lapsien saamat työpaikat, futiksen MM-kisat ja pari muuta juttua, joista itselleni tärkein on kuukausittainen 300€ lahjoitus Ukrainalle. Huonojakin asioita tapahtui ja on tälläkin hetkellä menossa, mutta niistä selviän toki. Sen sijaan Willimiehen innostus SaiPaan on romahtanut ja tuskin ostan ensi kaudeksi kausaria. Viisikymmentä vuotta teemoilla "Aina mukana", "Meidän pojat" ja "SaiPa huipulle" riittää minulle. Ihme on jos vaivaudun ensi kaudella hallille. Vielä kun tähän lisätään se, ettei Willimies ole nykytaiteen ystävä, niin kasassa onkin melkoinen cocktail.

Menivät nimittäin pykäämään lähes Lappeenrannan ydinkeskustaan kierrätysaiheisen taideteoksen Saimaan salaisuus. Paljonhan tuokin Saimaan pohjasta nostetuista ja yhteenhitsatuista romuista kyhätty taideteos maksoi kaupungille? Itse en olisi maksannut senttiäkään, vaan toimittanut romut metallijätelavalle. Tiedänhän minä että tästä tulee kritiikkiä, mutta kun en vaan tykkää tai sitten en vaan ymmärrä!

Jos jotakuta kiinnostaa, niin tämä 25.8.2022 paljastettu LAB-ammattikorkeakoulun kuvataideopiskelijoiden Taijatuuli Louhivuori ja Ninni Kolan tekemä teos löytyy Lappeenrannan Paasikivenpuistosta. Itse en osaa sanoa tästä sen enempää, joten liitän kuvat ja lukijat saavat itse arvioida teoksen merkittävyyttä Lappeenrannan katukuvan elävöittäjänä. 

PS. Vaikka nykytaiteesta en välitä, niin luontoarvot, kierrätys ja ympäristö ja etenkin ilmastonmuutos ovat tärkeitä asioita, jotka otan omassa toiminnassani huomioon. Toki parantaakin voin ja niin aionkin tehdä jatkossa.

MIksihän nämä romut on heitetty Saimaaseen....