Lappeenranta / Kauppalantalo

Tänään esittelyvuorossa eräs blogimme haastavimmista kuvauskohteista. Rakennus ei ole huonolla paikalla, mutta on kyllä melkoisen hyvin ympäröity puustolla. Onneksi tuli käytyä kuvaamassa tämä kohde ensimmäistä kertaa jo toukokuussa, niin saadaan edes vähän taloakin näkyviin. Pahoittelut heikoista kuvista, mutta tällä kertaa Willimieskolmikko on syytön!

Lauritsalan kauppalantalo (Saku Siiskonen 6.5.2012)

Kyseessä on entisen Lauritsalan kauppalantalo. Sanoin entisen, koska Lauritsala liittyi vuoden1967 alusta lähtien Lappeenrantaan. Lauritsalan kauppalan aika itsenäisenä kuntana jäi lyhyeksi, ainoastaan vuodet 1932-1966. Koska kyseessä oli kuitenkin itsenäinen kunta, niin tottahan toki Lauritsalakin tarvitsi oman kunnantalon tai paremminkin kauppalantalon.

Lauritsalan perustaminen oli vireillä jo 1920-luvun puolivälistä asti, mutta Lappeen kunta vastusti Lauritsalan erottamista sen alueesta. Ihan ymmärrettävää nykyisellä kuntaliitosten aikakaudella. Ei kai sitä nyt uusia kuntia voi muodostaa.  Paljon skismaa Lauritsalan perustamisessa oli, koska selvitysmies ehdotti alueen liittämistä Lappeenrannan kaupunkiin. Ilmeisesti selvitysmies ajatteli tulevaisuutta vähän pidemmällekin, koska nyt yhdistyminen on todellisuutta. Joka tapauksessa Lappeenranta ei huolinut Lauritsalaa, koska pelkäsivät kaupunginvaltuuston muuttuvan sosialistienemmistöiseksi.

Itsenäistyminen toteutui vuoden 1932 alussa ja kauppalanvaltuusto kokoontui aluksi vuokratiloissa.  Aluksi kauppalan johto yritti vuokrata Lauritsalan kartanon päärakennusta toimitilakseen, mutta tähän ei suostuttu. Paikaksi tuli Lauritsalan kartanoon kuuluva entinen kestikievari, minne kauppala siirsi kaikki virastonsa. Tilan ahtaus iski melko nopeasti ja tavoitteena olikin vuokrata viereinen Lauritsalan kartanoon kuuluva vanha panimorakennus uudeksi toimitilaksi, mutta tämä raukesi varojen puutteeseen.

Lauritsalan kartanon kestikievari, missä kauppalanjohto aluksi kokoontui

Lopulta päätettiin sitten rakentaa oma kauppalantalo Lauritsalan keskustaan. Tähän päätökseen Lauritsalan ensimmäisellä kauppalanjohtajalla Santeri Jakobssonilla oli suuri vaikutus. Hän asui vuokratiloissa ja hänen kortteeristaan puuttui mukavuuslaitos ja sisään tuleva vesi. Näistä puutteista tämä poikkeuksellisen elämän elänyt mies valitti jatkuvasti ja vaati kortteerinsa remontointia. Kauppalanjohto ei vaan halunnut sijoittaa vuokratilan remontoimiseen kauppalanvaroja. Näin välillisesti mukavuuslaitos episodikin vaikutti uuden kauppalantalon rakentamiseen.

Lauritsalan palokunnan entiset tilat olivat tässä autotallissa

Mainitsin tuossa ohimennen Jacobssonin elämänkaaren erikoisuudesta, joten lienee paikallaan muutamalla rivillä kertoa hänen elämäntarinastaan. Hän opiskeli nuorena Helsingin yliopistossa ja tutustui sosialismin aatteeseen, joka vaikutti hänen toimiinsa. Hän joutui sortovuosien aikana tsaarin salaisen poliisin tarkkailuun ja lopulta hänet vangittiin kumouksellisesta toiminnasta 1910. Hänet vangittiin ja siirrettiin Spalernajan vankilaan, missä hän oli seuraavat kaksi vuotta vankina. Tämän jälkeen hänet karkoitettiin Siperiaan Altai-vuoristoon. Täältä hän pakeni muutaman vuoden kuluttua ja pakeni Mongolian rajaseuduille.

Venäjän vallankumouksen jälkeen hän pääsi palaamaan Suomeen ja asettui Viipuriin. Koska häntä pidettiin pakolaisena, hän joutui hakemaan lupaa asettua Viipuriin sekä anomaan Suomen kansalaisuutta. Nämä hänelle myönnettiin ja elämä asettui uomiinsa. Hänen merkittävyyttään lisää seikka, että hän oli mukana tulkkina lähetystössä, mikä haki Leninin tunnustusta Suomen itsenäisyydelle. Tulkkaukset menivät  ilmeisesti nappiin, koska 31.12.1917 Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden.

Olisikohan jo aika palata tämän päivän kohteeseen? Kauppalantalo rakennettiin vuonna 1935 ja seuraavan vuoden tammikuun puolessa välissä kauppalan virastot muuttivat rakennukseen. Virallisesti talo otettiin käyttöön huhtikuun lopulla 1936 pidetyssä juhlakokouksessa. Mainittakoon myös, että kauppalanjohtaja sai tästä arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelemasta funkkistalosta oman virka-asunnon, jossa oli tarpeelliset vesipostit ja mukavuuslaitokset. Kalliiksihan se tuli, mutta komea talo saatiin aikaiseksi!

Funkkistalon länsisivulla on myös parveke

Nykyisin talossa toimii päiväkerho ja entinen yläkerrassa sijainnut valtuustosali toimii nuorisotiloina, joissa Lauritsalan nuoriso parantaa pingistaitoja. Taitavia kavereita sieltä on tulossa urheilumaailmaan…olen nimittäin käynyt kurkkaamassa!