tiistai 1. elokuuta 2017

Sortavala / Luterilaisen kirkon muistomerkki

Sortavala oli merkittävä kirkkokaupunki jo kauan aikaa takaperin. Paikkakuntana Sortavala mainitaan ensimmäisen kerran Vatjan viidenneksen verokirjoissa vuonna 1500 ja Ruotsin valloitettua alueen, sinne perustetaan itsenäinen luterilainen seurakunta, kirkkopitäjä, vuonna 1632. Seurakuntaan yhdistettiin sekä kaupunki että maaseurakunnan alue. Samaa vuotta pidetään Sortavalan kaupungin perustamisvuotena ja ehkä sen kunniaksi alue sai samalla kertaa oman kirkkoherrankin?
Sankarivainajien muistomerkin takana näkyy kirkon muistolaatta. Mäellä sijaitseva talo on kirkon paikalla

Sortavalan ensimmäinen kirkko rakennettiin kaupungin pohjoispuolelle Helylään 1642, mutta se tuhoutui ruptuurisodan melskeissä 1657. Sortavalan toinen kirkko päätettiin rakentaa kaupungin itäpuolelle ja se valmistui vuosina 1667-1674. Tämä toinen kirkko kärsi kovia ison vihan aikana, mutta jatkoi toimintaa aina vuoteen 1740 asti, jolloin kolmas kirkko valmistui. Paikka on minulle vähän tuntematon, mutta jossain törmäsin mainintaa, että se olisi rakennettu Kisamäelle. Joka tapauksessa tämä kirkko jäi melkoisen lyhytaikaiseksi, koska sen kunto rapistui nopeasti jonkin syyn takia.

Tämän päivän kohdetta eli Sortavalan neljättä luterilaista kirkkoa alettiin suunnitella melko pian edellisen kirkon ongelmien selvittyä. Vuonna 1777 päätös oli jo tehty uudesta kirkosta, mutta vielä piti ratkaista rakennusmateriaali. Tehtäisiinkö kirkko kivestä vai puusta? Lopulta päädyttiin puukirkkoon ja rakentajiksi valittiin savitaipalelaiset Juhana Salonen ja edellisen poika Matti. He olivatkin jo näyttäneet osaamistaan muun muassa Lemin ja Lappeenrannan Marian kirkossa. Oliko niillä vaikutusta rakentajien valintaan työnäytteinä?

Lopulta kirkko rakennettiin vuosina 1799 - 1801, jolloin kirkko otettiin käyttöön. Kirkkoa viimeisteltiin aina vuoteen 1845 saakka, jolloin sen katsottiin lopulta olevan täysin valmis. Ensimmäiset urut tosin hankittiin vasta 1871 ja uudet saatiin Kangasalan urkutehtailta 1894. Kirkkoa piti toki myös viihtyisyyden vuoksi lämmittää, minkä mahdollisti kirkkoon 1904 asennetut lämmityslaitteet. Kirkonmenojen ilmoituksista vastasi kirkon tornista löytyvät saksalaisvalmisteista kolme kirkonkelloa. Ne kuten kaikki muukin tuhoutuivat kirkon palossa helmikuussa 1940. Siitä kohta lisää asiaa....
Kirkon muistolaatta on kiinnitetty kallioon

Kirkko muuttui ulkoisesti vuosien 1893-1894 remonttien aikana, mitkä toteutettiin arkkitehti Ivar Aminoffin piirustusten mukaan. Useat olivat remonttien jälkeen sitä mieltä, että kirkon ulkoasu muuttui radikaalisti ja jakoivat ihmisten mielipiteet ulkoasusta kahtia. Isoinpana muutoksena lienee kuitenkin ollut kirkon uusi maalipinta, joka muuttui tummasta vaaleaksi. Ainoa mikä ei kaiketi kirkossa muuttunut oli sen koko, se veti edelleen sisälleen yli 2000 sanankuulijaa.

Sortavalan luterilaisen kirkon historiaan kuuluu kaksi merkittävää tapahtumaa, jotka muistetaan edelleen. Ensimmäinen niistä tapahtui jouluna 1843, jolloin kirkko oli täynnä väkeä joulujumalanpalveluksen aikana. Kirkko oli juuri tuolloin remontissa ja sieltä oli poistettu penkit. Ihmiset seisoivat ja onnekkaimmat saivat takapuolensa alle lautapinon, joita oli kaikkialla kirkkosalissa. Sitten ikkunalta tipahti kynttilä lautapinon ja seinän väliin. Sen seurauksena höylälastut alkoivat savuttamaan ja niitä yritettiin sammuttaa ahtaasta raosta polkemalla. Lopulta joku haki lunta pihalta sammutukseen, mutta tässä vaiheessa pakokauhu iski. Lopputuloksena 54 ihmistä tallautui hengiltä kirkonportaille. 
Sortavalan kirkko oli kahtamoinen

Toinen muistettava hetki tapahtui talvisodan loppupuolella, jolloin neuvostoliittolaiset suorittivat suurpommituksen Sortavalaan. Tässä 2.2.1940 tapahtuneessa pommituksessa kirkko paloi maan tasalle, kuten lähes koko Sortavalan keskusta-alue. Palopommit ovat helvetillinen kapistus puukaupungille, missä oli vain muutamia kivisiä rakennuksia. Jatkosodan vuosina uutta kirkkoa ei ehditty rakentaa, vaan toiminta tapahtui toisissa tiloissa.

Tokihan tällekin kirkolle on muistolaatta tehty. Se sijaitsee aivan edellisessä postauksessa esitetyn sankarivainajien muistomerkin takana kallioon kiinnitettynä, missä se muistuttaa kallion laella kohonneen Sortavalan neljännen luterilaisen kirkon menneisyydestä. Muistolaatan on suunnitellut ja valmistanut Toivo Jaatinen ja se paljastettiin vuonna 1995 Sortavala-Säätiön toimiessa hankkeen toteuttajana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ovat aina tervetulleita