No niin, viimeiset kymmenen kohdetta julkaisematta ja tänään vuorossa kohde Virolahdelta Harjun oppimiskeskuksen päärakennuksen seinällä. Samalta paikalta olen esitellyt muut muistolaatat, jotka seinään on kiinnitetty. Tämä uusimmainen sen sijaan mennään blogin assistentti ja Salpalinjan erikoismiehen Juha Huttusen kuvilla, koska hän hyvää hyvyyttään ne minulle lähetti. Säästyipähän ilmastonpilaamiselta muutama kilo pakokaasuja! Kiitos Jussi kuvista, joista julkaisen vain yhden....
Itseäni on jo kauan korventanut ruotsalaisten solvaaminen kermaperseiksi ja suomalaisten selän takana piilottelijoiksi, kun idän suunnalta uhkaa vaaratilanne. Minkäs me sijainnillemme mahdamme, mutta yksi ilmansuunta meitä on aina auttanut, kun olemme joutuneet kriisitilanteisiin itsenäisyytemme aikana! Tämänkin blogin aikana olen kirjoittanut ruotsalaistaloista, joita naapurimme lähettivät Lappeenrantaankin talvisodan päätyttyä. Sodan aikanahan auttoivat meitä kaikin tavoin, vaikka talvisota kesti vain 105 päivää. Jos olemme jostain apua saaneet, niin Ruotsilta. Jostain syystä tämä apu pyritään unohtamaan ja korostamaan, kuinka ihan itse selviydyimme. Toki selviydyimme itse, mutta olisi se ainakin vaikeampaa ollut.
Toivottavasti Ruotsi ei koskaan joudu vastaaviin kriiseihin, koska tuskin meiltä apua hirveästi heruisi heille tai mistäs minä sen tiedän. Jotenkin veikkaan, että poliitikkomme korostaisivat Suomen puolueettomuutta ja halua olla ärsyttämättä naapurimaita. Itse kuitenkin nostan hatun mielelläni pois päästä, kun törmään niihin harvoihin muistomerkkeihin, joissa kerrotaan ruotsalaisten avusta pienelle Suomelle. Semmoinen on tämän päivän kohde! Itse en yleensä kopio toisten tekstiä omaan blogiini, mutta tällä kertaa teen poikkeuksen ja liitän tuohon alapuolelle Salpakeskus.fi sivustolta lainaamani tekstin ruotsalaisista vapaaehtoisista.
 |
| SAK:n esikunnan laatta paljastettiin 29.8.2020 (Kuva Juha "Salpa" Huttunen) |
"Talvisodan aikana oli Suomen länsinaapurissa Ruotsissa herännyt voimakas halu suomalaisten auttamiseen. Helmikuussa 1940 Ruotsissa valmisteltiinkin jo vapaaehtoisen työjoukon lähettämistä Suomeen linnoitus- ja rakennustöitä takalinjoilla suorittamaan. Tavoitteena oli lähettää Suomeen 9 000 miestä työkoneilla ja -välineillä varustettuina. Ensimmäiset ruotsalaiset saapuivat Suomeen jo maaliskuussa ja muodostivat Svenska Arbetskåren -työyksikön, jonka vahvuus nousi lähes 1 000 mieheen. Myös norjalaisia vapaaehtoisia oli ennättänyt saapua kevättalvella Suomeen 240 henkeä. Maalis-huhtikuun aikana norjalaiset ehtivät tehdä jonkin verran linnoitustöitä Kymijoen varteen rakenteilla olleella Kymijokilinjalla, mutta Salpa-aseman linnoitustöihin he eivät ehtineet osallistumaan."
"Huhtikuun alussa Saksa miehitti Tanskan ja hyökkäsi myös Norjaan, minkä seurauksena Pohjolan turvallisuuspoliittinen tilanne muuttui radikaalisti. Norjalaiset vapaaehtoiset palasivat välittömästi kotimaahansa, eikä enempää työmiehiä Ruotsistakaan voitu Suomeen enää lähettää. SAK:n Suomeen ennättäneet työntekijät kuitenkin jäivät linnoittamaan Virolahdelle Ravijoen ja Säkäjärven välistä aluetta kesäkuussa tapahtuneeseen kotiuttamiseensa asti. Svenska arbetskåren -työjoukon organisaatio oli talvisodan aikana jo valmiiksi muotoutunut ja se pääsi aloittamaan linnoitustyöt uudella itärajalla ennen suomalaisten työyksiköiden muodostamista. Ruotsalaisilla vapaaehtoisilla oli mukanaan ammattitaitoinen työnjohto, mikä nopeutti huomattavasti varsinaisten linnoitustöiden käynnistämistä. Ruotsalaisten työnjohto ja erikoisammattilaiset jäivät vielä joiksikin kuukausiksi kouluttamaan suomalaisia muun muassa kallionlouhintatekniikassa, kunnes heidätkin kotiutettiin syyskuussa. Ruotsalaiset jättivät kuitenkin Suomeen mukanaan tuomansa työvälineet, koneet ja ajoneuvot, joista Suomessa oli kova pula. Tämän lisäksi ruotsalaiset lahjoittivat Suomen valtiolle 20 miljoonaa kruunua, joka vastasi lähes 240 miljoonaa sen aikaista markkaa. Summa oli yhteensä noin 20 % vuoden 1940 linnoitustöiden rahoitustarpeesta. Lahjoitusvaroilla ostettiin Ruotsista lisää työkoneita ja linnoittamiseen tarvittuja rakennusmateriaalia, muun muassa betonin raudoitusterästä."
Näiden ruotsalaisten vapaaehtoisten toiminta Salpalinjan rakentamisessa oli esimerkillistä ja heidän organisaationsa esikunta sijaitsi Harjun opistolla. Niinpä Salpalinjan 80-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä heidän muistokseen ja kunniakseen paljastettiin 29.8.2020 muistolaatta Harjun oppimiskeskuksen päärakennuksen seinään. Tack och tusen tack!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita