Helkatinmoinen kiirus ollut viime päivinä. Pihamaalla on muurailtu pengerryksiä ja rakenneltu portaita. Selkä on ihan romuna, mutta enempi tuo taitaa päätä kuiteskin juilia eilisehtoinen juhliminen. Vaan ei ole helpotusta luvassa tällekään päivälle, koska juhliminen jatkuu tänään muuttotalkoiden ja isäukon syntymäpäivien merkeissä. Joten pitänee edes pieni tovi istua paikallaan ennen päivän kiireitä ja esitellä uusi rautateiden alkuaikoihin liittyvä muistomerkki viime viikkoiselta Luumäen reissultamme.
Oikealla alakulmassa Setälän muistomerkki |
Aiemmin esittelemääni Abraham Saarisen muistomerkkiä lähellä sijaitsee toinenkin rautateiden alkuaikoihin sijoittuva muistomerkki, minkä Valtion rautatiet pystyttivät 1930-luvulla menehtyneiden rautatieläisten muistoksi. Kyseinen muistomerkki sijaitsee edellisestä kohteesta pari sataa metriä länteen ja täälläkin törmäsimme lukuisiin vaaroihin, kuten edellisessä paikassa. Tällä kertaa vaarana ei ollut Allegro-juna eikä kyykäärmeet, mutta kusiaisista oli ihan saakelinmoinen riesa. Kaksi suurta pesää muistomerkin läheisyydessä saivat vipinää puntteihin...
Kusiaispesä pilkistää kiven takana |
Kaikesta riesasta huolimatta liiduttelin muistomerkin kylkeä ja sieltä paljastui nimi, kenen muistolle se on pystytetty. Kyseessä on ratavartija Kalle Setälän kivenmurikka, mikä pystytettiin hänen onnettomuuspaikalleen. Tällä kohtaa näet vuonna 1926 Setälä jäi kahden yhteenkytketyn veturin alle omalla resiinallaan. Sumuisena aamuna resiinalla suoritettu tarkistusmatka päättyi törmäämiseen ja Setälän kuolemaan.
Löytyihän tuosta kivestä Setälän nimikin! Ilman kusiaisia olisin saanut liidutettua muutakin tekstiä, mutta tähän oli tyytyminen.... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita