Rankka ja kostea viikonloppu on takana, koska Siiskosen suvun serkkujen miitingissä "ei turhaan liioin kainosteltu lain", kuten eräs Irwin niminen artisti joskus takavuosina lauleskeli. Hauskaahan meillä oli pari yötä ja päivää kortinpeluun, makkaranpaiston ja saunomisen merkeissä. Lisäksi jälleennäkeminen monen serkun kanssa oli jälleen näkeminen lähes 20 vuoden takaa.... Niinpä yleinen velttous on sitten vaivannut tässä noin vuorokauden verran. Vaan tänään muuttui tahti, koska viime viikolla sain kuningasidean laittaa itseni jonkinlaiseen kondikseen. Niinpä, tätä samaa on tullut hoettua jo aiemminkin, mutta jospa nyt saisin motivaation riittämään tähän vaativaan urakkaan? Koska tiedän, ettei minun mielenkiintoni jaksa kovinkaan kauan kestää itseni rääkkäämisen suhteen, niin asetin melkoiset panokset peliin...
Minä harrastin nyrkkeilyä joskus nuorempana ja niiltä ajoilta mielenkiinto kamppailulajeihin on säilynyt, vaikkakin katselijan roolissa. Nyt kuitenkin soitto eräälle vanhalle nyrkkeilyaikojen kaverille sai aikaan valtavan innostuksen. Päätimme näet vanhojen aikojen muisteloiden merkeissä nousta vielä kerran kehään nyrkkeilyottelun merkeissä. Ihan lähitulevaisuudessa ottelua ei kuitenkaan pidetä, vaan h-hetkeksi sovittiin 1.10.2016. Aikaa on siis 13 kuukautta rakentaa kunto raudanlujaksi ja hapenottokyky kohdilleen....
Koska emme vuoden päästä ole enää nuorukaisia kumpikaan, niin sovimme ottelupituudeksi 10 erää, joista jokainen erä kestää 2 minuuttia. Siinä sitä haastetta riittääkin, koska nyt kunto riittää suunnilleen puolen minuutin mittaiseen rypistykseen. Haastetta siis riittää matkalla huippukuntoon. Jos tämä projekti menee persiilleen, niin edessä voipi olla joko pyyhkeen kehään heittäminen tai saamarin pitkä sairausloma. Nyt siis vaan on tsempattava ihan oikeasti, jotta jaksaisin seisoskella kehässä koko ajan. Voittaa ei tarvitse, koska pidän itseäni voittajana, jos selviän matsin loppuun.
Itseni motivoimiseksi päätinkin aloittaa kaikkein hankalimmalla mahdollisella tavalla ja piipahtaa Imatralla Mellonmäen portailla testaamassa lähtökuntoni. Lähtiessä ajattelin nousta portaita mahdollisimman monta kertaa puolessa tunnissa, mutta kolmesti portaat ylösnoustuani ja yhtä monesti alas könytessäni, totesin etten jaksa enempää. Aikaa koko hauskuuteen meni 25 minuuttia, joten tästä tuloksesta aloitan parantamaan kuntoani. Ensi kerran testaan tasoni kuukauden päästä ja tulosta on syytä näkyä....
 |
| Mellonmäen saatanalliset portaat aukon oikeassa laidassa |
Vaan laitetaan tähän lopuksi vähän asiaakin. Jokunen viikko takaperin kävin Williladyn kanssa Miehikkälässä ja huomasimme molemmat mielenkiintoisen tienviitan. Miehikkälän kuntakeskukseen ajaessamme Muurikkalantietä pitkin, siitä olikin muutaman kilometrin mittainen pätkä nimetty kuuluisan laulajan Reijo Taipeleen mukaan. Tarkemmassa tiedonhakemisessa paljastuikin, että laulaja on kotoisin tämän tien varresta.
Miehikkälän kunnalta melkoisen hieno teko nimetä tunnetuimman kuntalaisen, joka tosin ei asu täällä, mutta on kuitenkin syntyisin täältä Miehikkälästä. Hän syntyi Miehikkälässä vuonna 1940 ja juuria kunnioittaakseen oli kunniavieraana 4.7.2003, kun tienpätkä nimettiin Reijo Taipaleen mukaan. Hienoa ja jaloa tekoa kunnioittaakseen taiteilija lauloi avajaisjuhlissa laulun Taipaleen tie, kenties jopa muitakin kappaleitaan? Vaan me kuuntelemme kulkukoiria, jonka nimi sopinee Willimiehen seuraavan vuoden teemaankin....
 |
| Miehikkälän kunnan suuren pojan mukaan nimetyn tien viitta |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita