Otsikossa lukee hämäävästi kirkko, vaikka siitä ei mitään olekaan jäljellä. Maanpäällisiä jäänteitä on jonkin verran ja onhan alueella muistomerkkikin. Itse yritin elokuussa 2019 käydä täällä paikan päällä vierailessamme Williladyn mummolassa rajavyöhykkeellä. Tuolloinhan majailimme Kurkijoella, joten Tiurula oli käden ulottuvilla. Valitettavasti esteeksi muodostui tien poikki vetäisty järeä puomi, joka esti alueelle pääsyn. Kumppanimme Ilkka yritti puomilta soittaa puhelinnumeroon, mutta vastausta emme koskaan saaneet. Niin jäi Tiurulassa vierailematta. Onneksi Pirkko Majanen kävi paikalla vuonna 2018 ja antoi käyttööni Tiurulan valokuvia. Kiitos Pirkko!
 |
| Tiurulan viimeinen kirkko loiston päivinään (Kuva Pirkko Majanen) |
Tiurula paikannimenä mainitaan ensimmäisen kerran ruotsalaisessa verokirjassa v.1589. Sen alue muodostui Vatjan viidenneksen verokirjassa v.1500 mainitusta Kurkijoen pogostasta, jonka Neitsyt Marian syntymän muistolle vihitty kirkko sijaitsi Kurkijoella. Utterin 1600-luvun alkupuolelta olevan kartan mukaan samalla alueella sijaitsi kaksi pogostaa, Kurkijoen ja Tiurulan. Tiurulan kirkko on kartassa piirretty mantereelle vastapäätä Kilpolan saarta, missä Tiurulan kirkot vuoteen 1939 saakka sijaitsivat. Kansan kertoman mukaan ennen vuotta 1875, jolloin ilmestyivät tilastolliset tiedot Pietarin hiippakunnasta, on Tiurulassa ollut kolme kirkkoa. Ensimmäinen, Utterin kartassa esiintyvä, on 1600-luvun alkupuolelta. Siitä ei ole mitään tietoja. Toinen kirkko paloi, ja sen paikalle rakennettiin uusi eli kolmas kirkko 1720-luvulla. Kirkon myöhemmät vaiheet ovat tuntemattomat. Neljännen kirkon rakennutti vapaaherratar De Scott 1785. Se purettiin vuonna 1831.
Viides kirkko rakennettiin 1832 hirsistä seurakuntalaisten kustannuksella. Se oli vihitty Kristuksen taivaanseenastumisen muistolle. Kirkon oli suunnitellut arkkitehti Arppe, ja urakoitsijana toimi lääninsihteeri Lövström. Kirkko korjattiin 1901, ja todennäköisesti se paloi vuosien 1906-1913 välisenä aikana. Kuudes kirkko rakennettiin 1914 ja vihittiin Kristuksen taivaaseenastumisen muistolle. Urakoitsijana toimi rakennusmestari Anton Koivula Sortavalasta. Tämä kirkko tuhoutui kesällä 1917 tulipalossa. Vuonna 1922 Tiurulan seurakunta osti Lounatjoen kirkon Kannakselta. Se siirrettiin Tiurulaan ja pystytettiin. Kirkko vihittiin pyhittäjä Serafimin muistolle jouluaattona 1922. Talvisodan aikana kirkko ei vaurioitunut mutta tuhoutui takaisinvaltauksen yhteydessä 1941.
Tältä paikalla näytti 2018. Kaikki kuvat ovat Pirkko Majasen omistamia kuvia.
Konevitsan luostarin toimesta on tuhoutuneen kirkon perustuksille pystytetty v. 1998 puinen risti.
Ihan kaikkea kun ei ikäloppu Willimieskään muista, niin lisätään kaikkien katsottavaksi Seija Vanhatalon vuonna 2019 ottamat kuvat Tiurulasta. Näihin kuviin palkaton assistenttini Ilkka Pirhonen on pyytänyt puolestani julkaisuluvat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita