keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Lappeenranta / Joutsenon entiset kirkot

Joutsenon historia ulottuu kauas menneisyyteen. Nykyisen Suomen alueen ensimmäiset asukkaat saapuivat Joutsenon kautta, jos pieni kotiinpäin veto sallitaan? Joutsenon Kuurmanpohjan Saarenojan kivikautiset asuinpaikat on todettu n.11200-11400 vuotta vanhoiksi. Voidaan hyvin todeta Joutsenon asutushistorian ulottuvan melkoisen kauas menneeseen aikaan. Tänään meillä ei kuitenkaan ole esittää kuvia noilta paikoilta, mutta eiköhän yksi meidän ensi kesän retkistä Kuurmanpohjaan suuntaudu? Lisää aiheesta sitten myöhemmin…
Joutseno on kuitenkin ollut asuttuna noista ajoista asti ja lopulta siitä muodostettiin oma pitäjä vuonna 1639. Kenen ansioista Joutsenosta sitten muodostettiin oma pitäjä? Kenraalikuvernööri Pietari Brahen tehtävänä oli selvittää liian suuret pitäjät ja jakaa ne pienempiin osiin. Niinpä v.1639 Joutseno erotettiin emäpitäjä Taipalsaaresta. Myöhemmin vielä siirrettiin Lappeen ja Jääsken alueita Joutsenoon. Lopulta vuonna 1652 kaikki nykyiseen Joutsenoon kuuluvat kylät olivat jo liitetty alueeseen. Joitain siirtoja on toki myöhemminkin tehty, mutta tässä selvitys kaikessa lyhykäisyydessään.
Oman pitäjän perustamiseen vaikutti keskeisesti kaksi henkilöä omalla arvovallallaan. Toinen heistä oli Taipalsaaren kirkkoherran poika Johannes Laurentii Taipalensis, josta tuli Joutsenon ensimmäinen kirkkoherra. Toinen voimakas persoona oli lauta- ja valtiopäivämies Risto Martinpoika Tujulainen. Hänellä oli oma ratsutila Joutsenossa. Hän edusti Lapveden kihlakuntaa vuoden 1644 valtiopäivillä. Heidän panoksensa näkyi Joutsenon pitäjän perustamisessa, mutta Taipalensis vaikutti merkittävästi Joutsenon ensimmäisen kirkon rakentamiseenkin. Siitähän meidän oli tänään tarkoitus kirjoitella…
Tietoa vanhemmista kirkoista tai rukouskappeleista ei ole, mutta pitäjän perustamisen myötä oman kirkon rakentaminen tuli pakolliseksi. Rakentaminen ei kuitenkaan ottanut onnistuakseen, koska henkimaailman olennot astuivat kuvioihin mukaan. Sarja yliluonnollisia sattumuksia liittyy ensimmäisen kirkon rakentamiseen. Uskokoon ken tahtoo!
Kirkon rakentamista aloitettaessa oli kaksi paikka, joihin kirkkoa suunniteltiin. Toinen näistä paikoista oli Punakivenaho, mutta tänne kirkkoa ei koskaan tehty. Sen sijaan paikaksi valikoitui Honkalahden ja Punnanlahden välinen korkea mäki nimeltä Hiidenmäki, jonne olisi ollut helppo saapua myös vesiteitä. Tuumasta toimeen ja kirkon rakentaminen alkoi, mutta huonoin tuloksin. Se mikä päiväsaikaan saatiin rakennettua, niin hiidet purkivat ne yöllä! Aikansa tämän leikin jatkuttua, Joutsenon kirkolle valittiin uusi paikka. Nykyisen kirkon paikalle alkoi kohota ensimmäinen kirkko ja töiden eteneminen olikin ripeää, koska jo vuonna 1641 kirkko oli valmis ja ilmeisesti samana vuonna valmistui myös kellotapuli. Kirkon valmistumiseen vaikutti ilmeisesti Pätilän kylän asukkaiden työpanos, koska heidän epäiltiin olleen ne mystiset hiidet, jotka terrorisoivat Hiidenmäen rakennustyömaata. Halusivat kaiketi kirkon lähemmäksi omaa kyläänsä?
Joutsenon nykyisen kirkon takaseinän syvennys
Kirkon valmistuttua pohdittiin nimeä kirkolle ja silloin joutsen lensi kirkon ylitse. Kansan suussa eläneen tarinan mukaan koko pitäjä olisi saanut tästä nimensä. Tämä hieno tarina ei valitettavasti pidä paikkaansa. Nimi Joutzenus / Jousenus löytyy 1500-luvun asiakirjoista, joten hieno tarina ylitselentävästä linnusta on jälkikäteen sepitetty tarina. Vanhin merkintä Joutsenosta löytyykin vuodelta jo 1545, jolloin kylän nimeksi mainittiin Joutzenå. Ilmeisesti nimi juontuu vanhasta veroyksiköstä joutsi eli jousi. Veroyksikön merkitys oli että talosta löytyi mies, joka jaksoi jännittää jalkajousen vireeseen. Tämä veroyksikkö katosi Suomesta käytöstä jo 1800-luvun alussa, mutta Joutsenossa se lienee ollut käytössä vielä 1930-luvulla, jolloin uuden hautausmaan ympärille tehtiin kivinen aita. Perinteitä on kunnioitettu pitkään Joutsenossa?
Syvennyksestä löytyy muistolaatta edellisistä Joutsenon kirkoista
Joutsenon kirkon ympäristö tunnettiin 1600-luvun lopulla myös kapakkamäen nimellä, jonka alkuperän varmaan kaikki arvaattekin? Alueella siis sijaitsi kapakka ja olutta myytiin myös laittomasti asiakkaille, vaikka sellainen olikin sakon uhalla kielletty. Lukuisat käräjäjutut alkoholin vaikutuksen alaisena toikkaroimisesta kuuluivat joutsenolaisten arkielämään noihin aikoihin. Lopulta alueelle asetettiin kielto, ettei sinne saanut pystyttää mökkejä. Lopulta ne vieläpä tuikattiin tuleen, jotta epämääräinen elämä kirkon ympäristöstä saataisiin kauemmaksi. On mahtanut herrasväellä olla tiukat paikat rahvaan ympäröimänä? Noihin aikoihin Joutsenon väkiluku oli arviolta n. 500-800 henkilöä, jotka tapasivat toisensa kirkkopyhinä. Kait se jälleennäkemisen riemu sai aikaan tuon ajan ilonpitämisen…
Seuraavalle vuosisadalle siirryttäessä Joutsenoa kohtasi ison- ja pikkuvihan aikaiset venäläisten ryöstöretket ja rakennusten polttaminen sekä osan väestöstä vieminen Venäjälle orjiksi. Tuho oli melkoista, mutta näistä melskeisistä ajoista huolimatta kirkko ilmeisesti säilyi vaikkakin oli korjauksen tarpeessa. Koska Turun rauhassa 1743 Joutseno, kuten Lappeenrantakin, jäivät Venäjän alueelle, niin alueella pidettiin rovastintarkastus vuonna 1745 ja silloin kirkon korjauskäsky annettiin. Pari vuotta myöhemmin 1747 huomattiin, ettei mitään ole enää tehtävissä vaan uuden kirkon rakentaminen on aloitettava.
Päätöksestä huolimatta vuosiin ei tapahtunut mitään, vaikka paikallisetkin tunnustivat että kirkko oli kelvoton. Ilmeisesti 1700-luvun alkuvuosikymmenet olivat olleet kovia aikoja ja seurakuntalaiset valittelivat köyhyyttä. Ei mikään ihme mielestäni. Lopulta pitäjänkokous taipui rakentamaan v.1755 uuden kirkon, jos kerättäisiin kolehti kaikilta alueen luterilaisilta seurakunnilta. Rakennusmestariksi palkattiin Eskil Collenius ja työt käynnistyivät ripeästi. Silti vuonna 1757 kirkossa ei ollut vielä kattoa katettu. Lopulta kirkko vihittiin käyttöön v.1760 piispantarkastuksen yhteydessä. Vihkimisen suoritti Fabian Gudsaeus.
Aluksi vanha kellotapuli sai jäädä paikalleen, mutta lopulta vuonna 1777 sekin purettiin sortumisvaaran takia. Uusi tehtiin ja uusi kirkonkellokin piti hankkia. Edellinen, joka oli ostettu Taipalsaarelta, oli ilmeisesti rikkinäinen. Lieneekö ollut alusta asti, koska joutsenolaiset eivät sitä maksaneet kuin vasta käräjien ja sakkomääräysten jälkeen? Haminalainen kauppias Vikman hommasi uuden 315 kiloa painavan kellon Tukholmasta asti. Kuuluvat olleen paikalliset tyytyväisiäkin sen sointiin.
1790-luvulla kirkkoa kunnostettiin tervaamalla ja se sai laudalle maalatun alttaritaulun. Perusteellisempi korjaus kirkossa tehtiin 1840-luvun puolivälissä, jolloin hirsikirkko ulkolaudoitettiin ensimmäistä kertaa ja maalattiin. Katolle ja sisätiloille ei kuitenkaan tehty mitään. Kerrottakoon vielä yhteisesti näistä Joutsenon kahdesta ensimmäisestä kirkosta se, että tapana oli haudata vainajia kirkon lattian alle. Tämä tapa oli käytössä vain varakkaille, jotka yleensä ostivat itselleen hautapaikan oman istumapaikkansa alta. Työvälineiden alkeellisuudesta johtuen monet haudat jäivät mataliksi ja kirkkoon levisi ajoittain inhottava haju, jonka katsottiin olevan muistutus ihmisten kuolevaisuudesta. Tämä hautaustapa loppui Venäjän määräyksestä 1770-luvulla, koska sitä pidettiin epäterveellisenä.
Kaikki vanha kuitenkin ränsistyy ja niinpä Joutsenon kirkko sai piispantarkastuksissa nuhteet vuosina 1854 ja 1873. Ehdotettiin uuden kirkon rakentamista tai ainakin vanhan perusteellista korjausta. Peruskorjaus valittiin ja se suoritettiin vuosina 1899-1900, jolloin kirkon arveltiin kestävän vielä vähintään 50 vuotta. Valitettavasti arvion tehnyt arkkitehti ei osannut edes kuvitella Joutsenon kirkon tulevaa kohtaloa!
Sota on julmaa ja se usein saa pahuuden esiin meissä ihmisissä. Vaikka todellista syypäätä ei ehkä koskaan saada selville Joutsenon kirkon palosta 25.4.1918, niin sen tuhosta on kyllä useita versioita. Varmaa tietoa on tuhon päivämäärä, kirkon käyttö ammusvarastona ja tieto, että tuona päivänä Joutsenossa valta vaihtui punaisilta valkoisille. Epävarmaa sen sijaan on tuhon aiheuttaja, mutta seuraavia versioita on esitetty Jari Ropposen kirjoittamassa Joutsenon historia teoksessa.
Versio1:  Joutsenolaiset punaiset kertoivat olevansa syyttömiä, koska olivat jo paenneet kirkonkylältä Viipurin suuntaan. He syyttivät teosta viivytysjoukkoihin jääneitä Helsingin kaartilaisia.
Versio2: Mielenkiintoinen versio on Rääkkylästä kotoisin olevan Pekka Päivisen tarina. Hän ajautui sodan melskeissä Varkauden ja Lappeenrannan kautta Joutsenoon. Ennen perääntymistä hän kävi erään joukon kanssa hakemassa kirkosta ammuksia pakoretkelle ja löi kiväärinperällä rikki kirkon öljylamput. Tästä olisi palo saanut alkunsa. Sodan melskeissä mahdollista ja lisäksi tätä tarinaa tukee tieto, että hän otti kirkosta mukaansa Raamatun ja papin Alban. Tämän jälkeen hän pakeni Varkauteen ja löi naulalla raamatun huussin seinään kiinni myöhempää käyttöä varten;). Lisäksi hän määräsi, että hänet pitää haudata Albaan käärittynä. Niin tapahtuikin. Mielenkiintoinen tarina mielestäni!!
Versio3: Kuulopuheiden mukaan erästä valkoisten tykistönjohtajaa olisi haastateltu vuonna 1966 ja hän kertoi, että kirkko syttyi palamaan heidän Pätilän suunnalta ampumistaan tykinlaukauksista.
Kirkon takaa hautausmaalta löytyy hautaristi, minkä luodit ovat läpäisseet v.1918. Todennäköisesti 25.4.1918

Olkoon totuus mikä tahansa, niin kirkko paloi maan tasalle ja uutta, sitä nykyistä, kirkkoa aloitettiin suunnittelemaan. Eli jatkoa seuraa seuraavassa tarinassa. Huh huh….olipa pitkä rupeama!
Laitetaan tähän lopuksi vielä linkki, mistä voit käydä lukaisemassa lisää tietoa Joutsenon vanhasta kirkosta. Se löytyy täältä. Sivulinkeistä löytyy myös lisää Joutsenon menneisyydestä kertovia tarinoita. Kannattaa tutustua!
     

2 kommenttia:

  1. Hei, minulla on kaksi kuvaa josta näkyy Joutsenon vanhan kirkon muutostyöt ulospäin . siis toinen kuva on otettu ennem 1898 ja toinen 1906
    terv. matti arponen, mattitapio1@gmail.com. ps olen mielestäni tutustunut joutsenon historiaan noin muutenkin aika paljpn. esim. vesiliikenne joutsenossa, petteri vuori ei korviaan lotkauttanut, kirjoittaessaan joutsenon/lappeenrannan laivaliikenteestä, vaikka minulla oli esittää hänelle joutsenon höyryvenhe osuuskunnan alkuperäiset kokouspöytäkirjat ! noh, on ne vieläkin tallessa. että tälläinen tapaus. toivottavasti otat yhteyttä. ma

    VastaaPoista
  2. Reliefi on paljastettu vuonna 1965 kirkon korjausremontin jälkeen pidetyn juhlan yhteydessä. Työ on Reino Puustisen suunnittelema ja Joutsenon seurakunnan toteutuksesta

    VastaaPoista

Kommenttisi ovat aina tervetulleita