Lappeenranta / Joutsenon kirkko

Epäonni tuo joskus toisille onnea. Pari viikkoa takaperin palanut Keisarin asema sai aikaan melkoisen piikin Willimiehen jäljillä blogin kävijämääriin. Kuukausiennätys kirjataan nyt lukemiin 8591 kävijää ja päiväkohtainen ennätyskin koheni lukemaan 2231 kävijää päivässä. Toivottavasti osa näistä kävijöistä piipahtaisi toistekin lukemassa näitä jorinoita! Olisi tietysti hienoa, ettei se vaatisi taas jonkun arvorakennuksen tulipaloa. Toivomme lukijoiden saapuvan blogiimme mielenkiinnosta omaan kotiseutuunsa ja lähiympäristöönsä.

Jos nyt joku vielä kuvittelee, että täällä hykerrellään käsiä yhteen näiden ennätyslukemien kanssa, niin kerrottakoon lukijoille tunnelmien olevan täysin päinvastaiset. Meidän puolestamme Keisarinasema saisi nököttää entisellä paikallaan toiset sata vuotta, vaikkei kukaan enää lukisikaan tarinoitamme. Valitettavasti näin ei käynyt…  

Joutsenon kirkon pääsisäänkäynti

Toissapäiväinen pitkä tarina Joutsenon kahdesta ensimmäisestä kirkosta saa nyt jatkoa, tosin huomattavasti lyhyemmän. Edellinen tarinahan päättyi surullisesti Joutsenon yli 150-vuotiaan kirkon paloon sisällissodan melskeissä ja asetti seurakuntalaiset sen tosiasian eteen, että uusi kirkko olisi rakennettava. Onneksi joutsenolaiset ovat viisasta väkeä ja olivat oppineet läksynsä sotien tuhoavasta vaikutuksesta. Niinpä tällä kertaa kirkkoa ei tehtykään puusta, vaan uudesta rakennusmateriaalista – teräsbetonista.

Sodan jälkeen seurakunta joutui kokoontumaan väliaikaisissa tiloissa ns. Anttolan talossa. Tämän rakennuksen sijainnista meillä Willimiehillä ei ole mitään tietoa, joten taas olisi asiantuntemukselle käyttöä! Välivaihe jäi kuitenkin lyhyeksi ja jo vuonna 1921 uusi kirkko oli rakennettu entisen paikalle. Tämän ristikirkon suunnitteli arkkitehti Johan Stenbäck, joka oli keskittynyt kirkkojen suunnitteluun. Lopulta elokuussa 1921 Savonlinnan hiippakunnan piispa Otto Colliander vihki kirkon käyttöön piispantarkastuksen yhteydessä.

Joutsenon kirkon torni hautausmaan suunnalta kuvattuna

Parin vuoden kuluttua kirkko sai urut ja Felix Frangin maalaaman alttaritaulun ”Jeesus ristin puulla”. Ensimmäistä kertaa Joutsenon seurakunta sai myös istua lämmitetyssä kirkossa lämmitystavan vaihtuessa vuosien saatossa, kunnes lopulta vuonna 1965 siirryttiin kaukolämpöön. Unohtaa ei sovi myöskään, että kirkon alkuvaiheissa seurakuntasali toimi kirkon yhdessä ristin sakaroista, kunnes lopulta vuonna 1971 käyttöön vihittiin nykyinen seurakuntakeskus kirkon läheisyydessä. 

Willimieskin on joskus muinoin istunut yhdet kirkonmenot täällä Joutsenon kirkossa, kun serkkulikka astui avioon. Tuolta ajalta muistot sisätiloista ovat painuneet unholaan, mutta ehkä tulevaisuudessa voisimme liittää blogiimme kuvia myös sisätiloista. Tietenkään niitä ei voinut ottaa silloin kun kiertelimme palkattoman assistentin kanssa näillä nurkilla!