Lappeenranta / Tykistörykmenttien muistokivi

                                  Francine "I`m not your stepping stone"

Suomen tykistön joukko-osastojen juuret johtavat Lappeenrantaan, missä varustettiin sekä koottiin ensimmäiset tykistörykmentit. Näistä ensimmäinen täällä muodostettu oli Kenttätykistörykmentti 1, joka siirtyi perustamisensa jälkeen Tuusulaan. Seuraavana perustettiin Kenttätykistörykmentti 2 Lappeenrannassa 3.11.1918 ja se harjoitteli lujasti ammuntoja Lappeenrannassa. Kaikki ammunnat tehtiin kovapanosammuntoina ja tuliasemia oli ainakin eilen esittelemäni Tykistökoulun muistomerkin kohdalla sekä entisen Keisarin aseman läheisyydessä. Näiltä paikoilta suoritettiin ammuntoja Leirikentän suuntaan eli alueelle missä nykyisin sijaitsee lentokenttä. Ammuntoja tehtiin myös Saimaan saariin, joista ainakin Heposalo, Sikosalo, Kuivaketvele ja Naurissaari saivat oman osansa.  On siinä kaupunkilaiset olleet varmasti peloissaan kun keskeltä kaupunkia on ammuttu ihmisten yli kranaatteja!

Puiden katveesta löytyy tykistörykmenttien muistokivi tykkeineen

Palataan kuitenkin KTR 2 muodostamiseen. Kyseinen yksikkö saavutti täyden miesvahvuuden vasta keväällä 1919 kutsuntojen jälkeen. Tämän jälkeen yksikkö katsottiin valmiiksi ja se siirrettiin Viipuriin, missä joukko-osasto palvelikin talvisotaan saakka. Tämä vapautti kasarmialueelle tilaa ja seuraava KTR 3 otti alueen itselleen. Tämän joukko-osaston esikunta perustettiin tosin jo 19.10.1918.

Sotien jälkeen KTR 2 koottiin takaisin Lappeenrantaan Kenttätykistörykmentti kolmena. Nykyisen nimensä, Karjalan Tykistörykmentti, rykmentti sai vuonna 1957. Nykyisin rykmentin kotipaikka on  Vekaranjärvi vuodesta 1980 alkaen. Rykmentin perinnepäivä on 3.marraskuuta - samaisena päivänä vuonna 1918 annettiin käsky Kenttätykistörykmentti 2 perustamisesta.

Erkki Matilaisen suunnittelema ja v.1985 paljastettu muistokivi

KTR 3 muodostettiin KTR 1 jälkeensä jättämästä patteristosta muodostaen tulevan rykmentin ytimen. Todellinen toiminta alkoi vasta huhtikuun loppupuolella 1919, jolloin ensimmäiset alokkaat saapuivat Lappeenrantaan. Alokkaiden koulutus alkoi välittömästi, mutta se keskeytyi sotareissulle lähdön takia. Suomalaiset vapaajoukot olivat hyökänneet itärajan taakse Aunukseen ja olivat pakotettu perääntymään. Tämän takia tykistöä piti siirtää joukkojen tueksi. Heinä-elokuussa 1919 rykmentin patteri oli kiivaissa taisteluissa neuvostojoukkojen kanssa ampuen satamäärin kranaatteja hyökkääjän niskaan.

Seuraavan kerran osa rykmentistä oli tulitaistelussa Porajärvellä kesällä 1920, mutta syksyllä solmitun Tarton rauhansopimuksen myötä joukot palautettiin koulutukseen Lappeenrantaan, mistä nopeasti KTR 3 siirtyi uuteen kotikaupunkiin Riihimäelle. Taas täällä perustettu yksikkö siirtyi täältä pois.

Tykkikalustoa reilun sadan vuoden takaa

Tällaiselle tykistöalan amatöörille oli melkoisen haastava tämä, niin kuin edellinenkin kirjoitus. Virheitä lienee joukossa, mutta pääasiallisesti asian pitäisi olla oikein. Varmaa on kuitenkin se, että edellä mainitut joukko-osastot ovat pystyttäneet oman muistomerkkinsä vuonna 1985. Tämä tykistörykmenttien muistomerkki on taiteilija Erkki Matilaisen suunnittelema ja se paljastettiin 27.4.1985. En ole nyt aivan varma, että muistanko oikein, mutta mielestäni tämä muistomerkki oli aluksi Lappeenrannan kirkon edustalla olevassa puistikossa? Jos muistan oikein, niin nykyinen sijainti Varuskunnan porttien sisäpuolella ei ole alkuperäinen sijoituspaikka. En vaan löytänyt tähän vahvistusta mistään, mutta kenties joku lukijoista muistaa minua paremmin?

Joka tapauksessa muistomerkin valmistus tapahtui Tampereen Sorakivi Oy:n toimesta. Patsaan paljastuspuheen piti Olavi Linnapuomi Kaakkois-Suomen sotilasläänin komentajan kenraaliluutnantti Sakari Annalan läsnäollessa. Tilaisuudessa ammuttiin tietenkin tykillä kunnialaukaukset, joista vastasi Karjalan tykistörykmentin perinnetykki – 76 millinen kanuuna.