Lappeenranta / Lentolaivue 24

Taas mennään talvisodan ilmataisteluihin, joissa Joutsenolla oli oma merkittävä roolinsa. Aiemmin olemme jo esitelleet Konnunsuolta käsin toimineen 12. lentolaivueen. Se tarina löytyy täältä. Konnunsuon lentokenttä ei kuitenkaan ollut talvisodan ainut näillä nurkilla. Samoissa tehtävissä oli Fokkereilla lentävä lentolaivue 24, minkä asemapaikka oli nykyiseen Joutsenon opistoon kuuluva Pöyhiän hovi. Silläkin on oma pitkä historiansa, mutta kerrotaanpa ensin Honkalahden jääkentältä toimineen lentolaivue 24 tekemistä urotöistä.

Lentolaivue 24 muistolaatta Pöyhiänhovin seinässä

Talvisodassa Joutseno oli vihollisen vilkkaan lentotoiminnan kohde. Joutsenoa toki pommitettiin, mutta ei kovinkaan massiivisesti, kuten esimerkiksi Lappeenrantaa. Merkittävin pommituspäivä oli 5.1.1940, jolloin kohteena ollut Honkalahden saha sai niskaansa 32 pommia. Joutseno oli myös reitin varrella neuvostoliittolaisten pommituskoneiden mennessään tuhoretkille muualle Suomeen. Koska paikalla ei ollut tehokasta ilmatorjuntaa, niin usein koneet testasivat kaikessa rauhassa aseitaan Joutsenon ilmatilassa. Aina eivät viholliset kuitenkaan pystyneet toimimaan rauhassa, koska Honkalahteen siirrettiin Imatran Immolasta pommituksia pakoon lentolaivue 24, minkä kalustoon kuuluivat kiinteät laskutelineet omaavat Fokker D XXI hävittäjäkoneet.

Tämä lento-osasto toimi Honkalahden jäälakeuksilla 28.12.1939 – 13.3.1940 ja saavutti monta ilmavoittoa. Monet näistä lentäjistä olisivat oman tarinan arvoisia, mutta keskitymme tällä kertaa niistä kuuluisimpaan. Hävittäjälentäjä Jorma Sarvanto nousi kuuluisuuteen talvisodan aikana saavuttaen ensimmäisenä toisen maailmansodan lentäjänä kymmenen ilmavoittoa. Tässä nyt ei ole vielä uroteosta kaikki. Maailmanmaineeseen hän nousi Joutsenon jääkentältä loppiaisena 1940, jolloin hän sai tehtäväkseen ampua alas Kuopiota pommittamaan matkalla olleen pommituskonelaivueen.

Seitsemän venäläistä DB-3 pommikonetta suuntasi kohti Kuopiota, mutta Sarvanto oli eri mieltä. Hän saavutti vihollisen ja ampui kuusi pommikonetta alas. Aikaa tähän urotyöhön hän tarvitsi vain neljä minuuttia! Talvisodan yksi legendoista oli syntynyt. Ilman vaurioita ei Sarvantokaan selvinnyt vaan 23 luodinreikää löytyi hänen Fokkeristaan. Vastineeksi hän täräytti oman koneensa kaikki ammukset vihollisen koneita kohti, joten voinee sanoa, että ilma oli lyijyä sakeanaan.

Sarvanto on saanut monenlaista kunniaa näistä sotateoistaan, mutta niin on saanut myös Pöyhiän hovin seinään oman muistolaattansa Lentolaivue 24. Tämän laatan on valmistanut Olavi Veijalainen ja hankkeen puuhaajina toimivat Joutsenon kaupunki, Joutsenon kotiseutuyhdistys ja Joutsenon opisto. Muistolaatta paljastettiin 4.12.1997 ja sen hoidosta vastaa Joutsenon opisto.

Laitetaan tähän vielä muutama linkki Sarvantoon liittyen:

Jorma Sarvannon tarina ”talvisodan ässä” englanninkielellä löytyy täältä.

Jorma Sarvannon talvisodan aikainen radiohaastattelu(7min) löytyy täältä

Tarkka selostus neljän minuutin ilmataistelusta löytyy täältä.

 Lentolaivue 24 sotapäiväkirjat löytyy täältä.

Sarvanto on myös laulun aihe ja tästä voit kuunnella hänestä tehdyn kappaleen. Tosin alkuperäistä Veikko Lavin versiota en löytänyt, mutta J.Karjalaisen version löysin. (video on valitettavasti poistunut)

Tyrkätään vielä tämän kirjoituksen lopuksi muutama rivi lentäjien majoituspaikkana toimineesta Pöyhiän hovista. Ensimmäinen kirjallinen maininta hovista löytyy kirkonkirjoista vuodelta 1817. Tällöin tilan nimi oli Verdö Gård. Pöyhiät muuttivat asuttamaan tilaa 1839 aikana. Tila oli vilkas puutavaran lastauspaikka ja tilan rakennuksia uudistettiin 1900-luvun alkuvuosina.

Pöyhiänhovi

Valitettavasti tilan rakennukset poltettiin sisällissodan aikana ja omistajat joutuivat muuttamaan väliaikaisesti tilanhoitajan rakennukseen, kunnes uusi asuinrakennus valmistui. Asuinrakennus on mielestäni juuri se, minkä seinässä muistolaatta on. Tilan kohtaloksi koitui 1930-luvun alkuvuosien lamavuodet ja se siirtyi pankin omistukseen.

Pankilta tilan osti Enso-Gutzeit Oy, joka perusti sinne metsäkoulun. Sotavuosina metsäkoulu joutui luopumaan toiminnastaan, koska se toimi hävittäjälentueen majoitustiloina ja talvisodan päätyttyä alueella toimi vuosina 1940-1945 evakkoon siirtyneen Länsi-Karjalan Maanviljelysseuran karjakoulu. Tämän jälkeen tila palasi metsäkouluksi, kunnes v.1950 tilat vuokrasi Hovin Raittiuden Ystävät ry, joka myöhemmin osti myös alueen itselleen.

Kansanopisto tarvitsi lisää tilaa ja sen uusi päärakennus, nykyisin asuntola, valmistui 1957. Lisäksi alueelle on rakennettu uusia tiloja vielä 1980-luvulla. Joutsenon opiston kotisivujen kautta pääset tutustumaan alueeseen täältä.

Joutsenon opisto