Joensuun suunnalta saapui Iskä kokkaa bloggarilta pari päivää takaperin viestiä,
että pitäisi osallistua johonkin blogihaasteeseen. Pitäisi lähettää kutsu kahdeksalle
muulle blogille ja kertoa itsestään kahdeksan asiaa. Tämä onkin paha haaste,
koska aika vähän on tullut tehtyä yhteistyötä muiden blogien kanssa, eikä aika
riitä kaikkien mielenkiintoisten blogien lukemiseen. Pitänee silti yrittää jatkaa tätä
haastetta Willimiesmäiseen tyyliin! Haastan seuraavat blogit, jotka seuraavat
Willimiehen jälkiä tai joita minä seuraan. Osa näistä on paikallisia blogeja,
joten pysytään tässä teemassakin. Pah, oikeastaan en minä jaksa heille
kutsua lähettää, mutta jos huomaavat olevansa listalla niin saa osallistua.
Olen siis laiskalla tuulella…
Kutsu haasteeseen lähtee seuraaville bloggaajille
Sukututkijan loppuvuosi (historiatarinoita)
Vikki kuvailee (paikallinen blogi)
Muuntaja (Willimies tykkää)
Njet parkering (Lappeenrannan suosituin blogi...ylivoimaisesti)
Luolamiehen blogi (Willimies lukee joka stoorin)
Kalmistopiiri (Willimies lukee joka stoorin)
Mie ja sie, vai miten se oli (paikallinen)
Elämää Lilliputin ympärillä (naapurin likka)
Niin, ja sitten se paras osa haasteesta. Jokaisen mukaan
lähteneen pitää avata elämänsä historiaa, kertomalla itsestään kahdeksan asiaa.
Willimies aloittaa nyt oman osuutensa...
- Olen istunut Remu Aaltosen kanssa leirinuotiolla makkaranpaistossa. Meillä lienee ollut mukavat höpinät? Tapahtumapaikkana Pistohiekan juhannuskekkerit, joskus 1980-luvulla.
- Olen tienannut rahaa ajamalla trukkia sekä työskennellyt myös hinaajalla. Hinaajahommista jäi hyvin mieleen uimareissu -38 asteen pakkasessa kumisaappaat jalassa. Sitä en kaipaa, mutta trukilla ajamista on ikävä! Se on ylivoimaisesti elämäni paras duuni. Valitettavasti se päättyi potkuihin.
- Olin kaverini kanssa kaksi viikkoa kalaretkellä Ruotsissa. Kalaa ei tullut, koska emme kerinneet ottaa vapoja esille auton takakontista koko retken aikana. Silloiselle emännälleni veimme yhdessä paikallisesta K-kaupasta ostetun lohen tuliaisina, mutta jostain syystä ei oikein uponnut tämä jalo ele!
- Willimies teki spagaatin nuorena poikana. Nyt hirvittää jo katsella, kun muut tekevät.
- Willimies piipahti aikoja sitten erään nykyisen assistenttini kanssa Neuvosto-Virossa ja lauloi paikallisen yhtyeen säestyksellä Hurriganesia. Biisinä oli Get On ja tämä kuuluu sarjaan elämäni noloimmat tilanteet Top5. Paikalta tulikin poistuttua melko liukkaasti.
- Varusmiesaikana luin raamatun lähes kannesta kanteen. Neljän päivän putkareissu ei riittänyt koko teoksen lukemiseen. "Loman" syynä taisi olla juuttuminen johonkin tytönheitukkaan Pusupuistossa.
- Lissabonissa ajoin puoli tuntia liikenneympyrän sisäkaistalla. Paikalliset eivät halunneet meidän jatkavan matkaa.
- Harrastin nuorempana nyrkkeilyä. Tällöin koin elämäni ainoan kirkkaan hetken ja lopetin. Nykyisin hakkaan vain päätäni Karjalan mäntyihin.
No siinähän noita paljastuksia, joten "Willimiesmäisellä" asenteella on vastattu blogihaasteeseen. Tämä saa luvan olla viimeinen kerta, kun lähden tämmöisen mukaan. No tulipahan taas raotettua vähän omaa historiaani. Onneksi itsesensuuri pakotti jättämään pahimmat munaukset seuraavaan kertaan, jota ei kyllä koskaan tule.
Tähän lopuksi sopinee alkuperäinen versio Hurriganesin Get On biisistä. Lienee nippa nappa parempi kuin oma versioni Tallinnan Kaubamajan yläkerran rock-luolassa?
Tähän lopuksi sopinee alkuperäinen versio Hurriganesin Get On biisistä. Lienee nippa nappa parempi kuin oma versioni Tallinnan Kaubamajan yläkerran rock-luolassa?
Kiitos haasteesta, vastattu on.
VastaaPoistaKiitos haasteesta ja pahoittelut vastauksen viivästymisestä. Pakko myöntää, että jutun kirjoittaminen oli todella hankalaa, sillä miellän Kalmistopiirin enemmän kollektiiviseksi julkaisukanavaksi, jossa painotetaan uutisia ja arkeologiaa, ei niinkään blogin pitäjää tai hänen mielipiteitään. :) Vastaus haasteeseen löytyy täältä: http://kalmistopiiri.wordpress.com/2013/04/02/blogihaaste-ja-kalmistollinen-vastaus/
VastaaPoista