Lappeenranta / Rutolan sahan punaleskien muistomerkki

Argh...milloinhan saisi esitellä muistomerkin, joka ei liittyisi sotaan, tappamiseen tai muuhun väkivaltaiseen ajanjaksoon? Olisi todella mukava taas kirjoitella jostain mukavasta aiheesta. Tänäänkin vuorossa on siis muistomerkki, missä muistetaan lukuisten ihmisten surmaamista. Muistaminen on tottakai tärkeää, mutta tulisipa vastaan joku kohde mikä saisi minutkin hyvälle tuulelle. Tänään ei ole kuitenkaan semmoinen päivä.

Näin isänpäivän kunniaksi me ajattelimme poiketa valtavirrasta ja esitellä muistomerkin urheista Rutolan naisista ja heidän lapsistaan, jotka eivät vuoden 1918 tapahtumien seurauksena enää miestään tai isäänsä nähneet. Isänpäivän viettoon sillä ei ollut vaikutusta, koska tämä amerikkalainen tapa saapui Suomeen vasta 1940- ja 1950-lukujen taitteessa. Itse asiassa yllätyin itsekin, ettei tapa ollut historialtaan pidempi.

Keskellä vanhaa Rutolan työväen asuinseutua löytyy koruton muistomerkki, mikä on pystytetty Rutolan urheille naisille. Tästä muistomerkistä ei meillä ollut tietoa ennen syksyä, mutta sattumalta törmäsin pieneen mainintaan tästä muistomerkistä – Internetistä tietenkin. Mikäs siinä auttoi kuin lähteä paikan päälle kurvailemaan ja etsimään. Matkaseurana oli eräs nimeltä mainitsematon palkaton assistentti, jonka kanssa tutkimme Rutolan ja Hurtanmaan Salpalinjaa.

Rutolan naisten muistomerkki

Pienen hakemisen jälkeen kysäisin tästä muistomerkistä eräältä alueen asukkaalta, joka ystävällisesti opasti kohteelle. Tien vieressähän tämä muistomerkki sijaitsee, mutta jos itse lähdet etsimään, niin ole tarkkana. Se ei näy tielle, koska on piilossa pienen metsälämpäreen takana. Oppaalta sain myös paljon alueen historiaan liittyvää tietoa, josta hänelle kiitokset. Valitettavasti nimi unohtui kysyä, mutta toivottavasti tunnistat itsesi.

Rutolan sahayhteisö syntyi Lappeen kunnan maaseudulle 1800-luvun lopulla. Enso-Gutzeit Oy perusti silloin sahan Saimaan Rovonlahden Lapatonniemeen ja jo sitä ennen uittoväylän, jossa oli Rutolassa puun ylivientilaitos.

Yhtiö tarjosi työpaikan lisäksi asunnot. Yhtiöllä oli myös maatila ja työläisten käytössä yhteinen leipomo, pesutupa ja sauna. Kylässä oli koulu, kauppoja ja työväentalo. Alue oli vireän toiminnan keskus 1900-luvun alkuvuosina, mutta valitettavasti kaikki muuttui vuoden 1918 aikana. Tällöin maassamme raivosi sisällissota, johon Rutolan sahan miehet ottivat osaa. Heidän roolinsa ei ollut rintamasotilaan rooli, vaan he suorittivat vartiopalvelusta Rutolassa.

Punaisten perääntymisvaiheen alkaessa vanhemmat miehet kääntyivät takaisin ja piileskelivät alueen lähimetsissä. Lopulta miehet palasivat koteihinsa sahan isännöitsijän taatessa heidän turvallisuutensa. 

Ajankuvaan sopiva väkivaltainen välien selvittely tapahtui sodan jälkeen ja tämän seurauksena Rutolan miehet toimitettiin tuomittavaksi Lappeenrannan Linnoitukseen huhtikuun lopulla. Ilman tutkintaa heistä ammuttiin toukokuun alkupäivinä 38 ja loput menehtyivät myöhemmin.

Tältä matkalta jäi kotiin palaamatta yhteensä 47 miestä, joita suremaan jäi 26 leskeä ja 60 orpolasta. Isku Rutolan sahan yhteisölle oli kova ja paikalliset kertoivat syynä olleen paikallisen kansakoulunopettajan ilmiannot. Liekö syynä ollut henkilökohtaiset syyt vai sodan aikana esiin nousseet vastakkainasettelut työväestön ja paikallisen eliitin välillä?

Rutolan naisten muistomerkin laatta

Rutolan saha toipui kuitenkin tästä kovasta koettelemuksesta ja nousi vähitellen elinvoimaiseksi. Valitettavasti 1930-luvun talouslama ei mennyt ohitse jälkiä jättämättä, vaan sahan toiminta lakkasi vuonna 1932. Tämän seurauksena myös koko Rutola alkoi hiljalleen rapistua, mutta nyt alue on nousemassa uuteen kukoistukseen.

PS. Heikki Hietamies on kirjoittanut aiheesta kirjan Naisten talvi, mutta valitettavasti aika ei ole riittänyt sen lukemiseen. Tarkoitus on kuitenkin lueskella tuo kunhan aikaa löytyy. Muistomerkki tapahtumasta kuitenkin löytyy ja se on paljastettu vuonna 2003. Sen pystyttämisestä vastasi Vanhat toverit ja Lappeenrannan sos.dem. kunnallisjärjestö.

Muistomerkin laatassa on seuraava teksti:

"RUTOLAN URHEILLE NAISILLE, JOTKA OTTIVAT OSAKSEEN RAADANNAN JA VASTUUN JÄLKIPOLVESTA, KUN VAINO VEI MIEHET VUONNA 1918 ."

Lappeenranta / Luotibaari

Lauritsalassa taas. Tänään esittelyssä yksi paikallisen viihde-elämän keskuksista – Kanava Krouvi. Kyseessä on ainakin 1980-luvun alkupuolelta asti toiminnassa ollut ravintola. Yritin muistella, että olenko joskus astellut noista ovista sisään, mutta en jaksa muistaa. Luultavasti olen käynyt, mutta on siitä sitten oltava jo vuosia aikaa! Jos sinulla on aikomus vierailla täällä, niin kannattaa toimia ripeästi. Kuulemani vinkin perusteella krouvi sulkee ovensa vuodenvaihteessa ja rakennus todennäköisesti puretaan huonon kuntonsa takia. 

Luotibaari - oikealta nimeltään Kanavakrouvi

Kyseinen rakennus on yksi Lauritsalan keskustan lukuisista funkkistaloista. Itse asiassa rakennus on melko hyvin säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä, vaikka kieltämättä melkoisen remontin tarpeessa näyttäisi olevan. Toisaalta onhan talolla ikää, koska se on rakennettu jo vuonna 1938. Talon piirustukset on laatinut Kaukas Oy:n palveluksessa ollut Hannes Mallenius.

Miksi sitten otsikossa on paikannimenä Luotibaari? Sellaista ravintolaa ei Suomen maasta taida löytyäkään, ettei siellä olisi tunteet joskus kuumenneet. Näin kävi täälläkin 1980-luvun loppupuolella ja sen seurauksena välejä selviteltiin asein. Kukaan ei onneksi kuollut, mutta yksi henkilö sai luodista ja joutui pyörätuoliin. Siitäpä joku vekkuli paikallinen keksi paikalle uuden nimen ja se on nyt vakiintunut, vaikka ravintola ei olekaan vaihtanut nimeään Luotibaariksi. Ehkä kuitenkin lähellä Saimaan kanavaa sijaitseva Kanava Krouvi onkin paremmin paikkaa kuvaava.

PS. Aiheen teemaan sopiikin iltasella Willimieskolmikolle uusimman James Bond-elokuvan Skyfallin tuijottaminen. Eiköhän sielläkin muutama luoti lennä, tosin toivottavasti ainoastaan valkokankaalla!

Päivitys 21.6.2026

Luotibaarin rakennus on vielä olemassa, mutta huonolle hoidolle on jäänyt. Sisätiloista mitään pysty sanomaan, mutta ulkopuolella luonto on valtaamassa tontin. Rakennuksen kuvaaminen näin kesäaikaan on vaikeaa. Takapihalle en kuitenkaan uskaltautunut kuvaamaan.Minkähän takia?

Lappeenranta / Villa Furulund

Furulundin kerrostaloalueen (Muumilaakso) ja Kievarinpuiston väliseen maastoon sijoittuu Villa Furulund. Kyseinen arvorakennus on nykyisin yksityisomistuksessa ja näytti kuvausretken aikana olevan myös remontin kohteena. Kyllähän tätä lähes satavuotiasta mansardikattoista taloa kannattaakin korjata.

Villa Furulund

Kyseinen talo on nimittäin rakennettu vuonna 1917 ja sen ensimmäinen asukas oli Lauritsalan sahan isännöitsijä Jörgen Burud. Tästä löytyy kyllä ristiriitaistakin tietoa, koska vanhassa Etelä-Saimaan artikkelissa väitetään talo tehdyksi Kaukas OY:n  lääkäri Frankeheimille.  Joka tapauksessa lääkäri Frankenheim asui talossa kuolemaansa saakka. Tämä Jugendhuvila onkin antanut siihen miellyttävät puitteet. 

Rakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Valter & Ivar Thome.

Lappeenranta / Lauritsalan VPK

Saavuin juuri äsken kotiin Joensuusta ja kurvailin paluumatkalla Imatran halki. Välittömästi mieleeni juolahti ajatus laajentaa tulevaisuudessa blogi koko Etelä-Karjalan laajuiseksi! Syynä oli Imatran valtiohotellin valaistu juhlava ulkomuoto, mikä sai mietteliääksi. Hemmetin komia pytinki pystytetty aikoinaan kosken partaalle! Toivottavasti nämä haihattelut menisivät ohi, koska muuten tämä bloggaaminen ei pääty koskaan… Ainakin sponsori pitäisi saada kattamaan kuluja. Köyhälle työmiehelle eurot tulisivat tarpeeseen.

Lauritsalan paloasema, joka oli aiemmin Hakalin koulu. Letkutorni rakennettu paloaseman tarpeisiin vuonna 1960

Palataan kuitenkin maan pinnalle ja Lauritsalaan, tarkemmin sanottuna Hakaliin. Vanhan Luukkaan koulun alaisuuteen rakennettiin aikoinaan lisärakennus, mistä myöhemmin tuli itsenäinen kansakoulu. Tämän Hakalin kansakoulun vihkiäiset pidettiin lokakuussa 1931, jolloin rakennus valmistui. Oppilasmäärä oli aluksi 180 oppilasta ja jo vihkiäistilaisuudessa tiedettiin tulevasta tilanahtaudesta. Sisätiloissa tehtiin järjestelyitä vuonna 1936 ja toiminta jatkui paremmin.

Uusi Lauritsalan keskuskansakoulu rakennettiin 1950- luvulla ja sinne keskitettiin lopulta kaikki Lauritsalan alueen oppilaat. Vuonna 1957 Hakalin koulu oli enää alakouluna ja kesällä 1959 kaikki toiminta keskitettiin keskuskansakoululle. Näin rakennus uhkasi jäädä tyhjilleen.

Lauritsalan vaakuna ja kunniataulu todellisille sankareille

Lauritsalan kauppalan palotoimi oli ollut rempallaan oikeastaan koko itsenäisen kauppalan ajanjakson, joten ajatus koulun muuttamisesta palolaitokseksi nousi esiin. Koska uuteen palolaitokseen ei ollut rahaa, päätettiin tämä entinen koulu remonteerata paloasemaksi. Asiat etenivätkin nopeasti ja jo kesäkuussa palokunta siirsi toiminnan tänne. Avajaisjuhlallisuuksiin ja ohimarssiin palokunta osallistui väsyneenä, koska koko edellinen yö oli kulunut tulipaloa sammuttaessa! 

Vanhaa kalustoa paloasemalla. Vehkeet uusiutuvat, mutta hienoa ettei historiaa unohdeta!

Tänä päivänäkin Lauritsalan VPK pitää rakennusta hallussaan ja hyvän sijaintinsa eli liikenneympyrän kupeessa sieltä on vauhdikasta lähteä käskyn käytyä tulipalojen sammutukseen. Kyllä näille vapaaehtoisille on nostettava hattua, koska ovat valmiita toimimaan meidän kaikkien yhteisen hyvän eteen. Kaikista meistä ei siihen ole ja monet eivät edes huomioi tätä tärkeää joukkoa, ennen kuin vahinko on osunut omalle kohdalle. Vapaaehtoistoiminnassa on kuitenkin voimaa.

Willimiehelle tarjoutui tilaisuus käydä kurkistamassa Lauritsalan VPK:n toimintaan vähän tarkemmin, joten tällä kertaa myös kuvia palolaitoksen sisäpuoleltakin.

Osa Lauritsalan VPK:n saavuttamista palkinnoista

Palokuntanuori Anton Jäkälä esitteli minulle paloasemaa ja lahjoitti myös paloaseman historiikin, mistä suuret kiitokset. Ehkä kuitenkin enemmän kiinnostusta herättivät vanhat paloruiskut, jotka olivat esillä portaikossa kunniataulun edessä. Myös vapaapalokunnan toiminta Lauritsalan yhteisön tukijalkana paljastui vanhoista valokuvista, joissa näkyi lauritsalan VPK:n toiminnassa mukana olevien sekä mukana olleiden kuvia työn touhussa ja erilaisissa kilpailuissa. Palkintokaapin koosta päätellen Lauritsalan VPK on pärjännyt kilpailuissa erinomaisesti. Tiukan paikan tullen tähän porukkaan voi luottaa. Willimies kuitenkin toivoo, ettei lähtöjä sammutustöihin olisi ollenkaan…

Palokuntanuori Anton Jäkälä on aktiivisesti mukana Lauritsalan vapaapalokunnan toiminnassa 

Päivitys 22.8.2025

Vanha kaunis rakennus on ihan entisensä, mutta sisätiloista en tiedä, koska en ole käynyt paikan päällä edellisen vierailuni jälkeen.

Lappeenranta / Katri Valan puisto

Lauritsalan koulukeskuksen kupeessa sijaitsee Tulenkantajat ryhmään kuuluneen Katri Valan mukaan nimetty puisto. Yksi aikansa kuuluisimmista runoilijoista on saanut muitakin huomionosoituksia eri puolille Suomea. Hänen tuhkauurnansakin on haudattu Katri Valan puistoon, mutta ei tänne Lauritsalaan vaan Helsinkiin.

Tämä runoilijatar Katri Vala, oikealta nimeltään Karin Heikel (os. Wadenström), vaikutti Lauritsalassa muutaman vuoden. Hän toimi Lauritsalan kansakoulun alaluokan opettajana vuosina 1935-1937. Tänä lyhyenä ajanjaksona hän jätti jälkeensä muiston osaavasta opettajasta, joka hoiti tehtävänsä tunnollisesti, vaikka hän kohtasikin erilaisia vaikeuksia työhönsä liittyvissä asioissa.

Hän oli henkisesti lujilla, koska hänelle ei meinannut järjestyä lupauksista huolimatta asuntoa paikkakunnalta, vaikka asunto olisi ollut vapana. Koulun johtokunta vastusti ajatusta asunnon vuokraamisesta, mutta todellisesta syystä en osaa sanoa. Oliko kysymyksessä mahdollisesti politiikkaan liittyvät asiat, koska hän piti myös Lauritsalan Teräksen urheilijoille tarkoitettua opintokerhoa.

Kaiken kiistelyn ohessa hänen terveytensä petti ja hän joutui olemaan paljon sairauslomalla, mikä varmasti vaikutti hänen päätökseensä lopettaa opettaminen Lauritsalassa. Tuberkuloosi oli tuohon aikaan vaarallinen sairaus ja hän lähtikin hakemaan hoitoa parantolasta Ruotsista. Täällä hänen päivänsä päättyivät 28.5.1944.

Katri Valan puisto Lauritsalassa

Hänen mukaansa nimetyn puiston perustamisvuotta en tiedä, mutta joka tapauksessa kyseessä on tunnelmallinen puistikko, minkä läpi kulkee hiekkapäällysteinen polku. Ilmeisesti Lauritsalassakin havahduttiin kuuluisuuden muistamiseen vasta vuosien kuluttua hänen kuolemastaan?

  

PS. Huomenna työmatkalle Joensuuhun ja tiistaiehtoona takaisin. Saattaa olla blogissa pari päivää hiljaisempaa?  No saammepa Iskän kanssa suunnitella ensi suven prätkäreittiä ja toivottavasti myös syödä hyvin? Ihan vaan vihjeeksi sinne Joensuuhun, että letut mansikkahillolla maistuisivat lihapullien päälle;)

Lappeenranta / "Kuuma linja" *

Willimieskolmikko yrittää parhaansa tehdäkseen Lappeenrantaa tunnetuksi, mutta nyt meille on löytynyt kaksi vakavasti otettavaa kilpailijaa. Lätkäsarjassa kakkosena oleva SaiPa ja vuoden positiivisimmaksi lappeenrantalaiseksi valittu Kotiteollisuuden Jouni Hynynen ovat ryhtyneet samalle alalle. SaiPasta olemme kirjoittaneet jo pari juttua, joten keskitymme tänään toiseen kilpailijaamme eli Hynyseen.

Lappeenrannan kaupunki on palkannut kaikkien tunteman Jouni Hynysen uusimman markkinointikampanjansa mannekiiniksi. Mielestäni hemmetin hieno idea ottaa vähän rennompi ote turistien houkuttelemiseksi Suomen kauneimpaan kaupunkiin. Tiedoksi, että tarkoitan Lappeenrantaa. 

 

Ehkä tämä peruslappeenrantalainen ei vetoa paksulla lompakolla varustettuihin ulkomaalaisiin, mutta heitä varten onkin suunnitteilla joku Angry Birds teemapuisto Rauhan alueelle. Minuun tämä ”junttihuumori” tosin toimii paremmin kuin Angry Birds. Tosin minua nyt ei tarvitse tänne enää houkutella, mutta ehkä se takaa, etten lähde muualle etsimään toista El Doradoa! Käy sinäkin tutustumassa Youtube-videoihin perustuvaan mainoskampanjaan täältä www.hynysenranta.fi sivustolta. Muista osallistua myös kilpailuun. Vinkkinä vaan, että voit kokeilla vaikkapa sanoja bongata, voittaa, juosta ja shoppailla. Loput voit etsiä itse…ja nyt asiaan.

Tästä kohtaa "Kuuma linja" ylittää Penttiläntien

Tämän päivän kohde on melkoinen salaisuus yhä edelleen. Internet ei tarjoa tietoa ”Kuuman linjan” kulkureitistä vieläkään. Varmaa on kuitenkin se, että tästä kohdasta 300 metriä Viipurintien suuntaan Willimiehellä oli aikoinaan kuumat paikat! Jostain katalasta syystä Willimiehen keltainen BMW päätti talviliukkailla karata lapasesta ja törmätä puuhun. Sen koommin ei ole tullut omistettua tehokasta saksalaista autoa, vaan olen tyytynyt japanilaisiin riisipusseihin tai amerikkalaisiin lullukoihin. Kestää niskat paremmassa kunnossa kun voi käännellä päätään, mikä oli tuon kolarin jälkeen täysi mahdottomuus.

Molemmilta puolilta tietä löytyy Posti- ja lennätinlaitoksen tolpat kyltteineen

Kuumalinja oli Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton johtajien välinen yhteydenpitoväline, millä haluttiin välttää maailman tuhoutuminen ydinsodassa. Johtajien yhteinen tavoite oli keskusteluyhteyden pitäminen telex-linjaa hyödyntäen. Syy linjan rakentamiseen oli Kuuban ohjuskriisin aikana vuonna 1962 esiintynyt tietämättömyys toisen osapuolen toimista. Tällöin nimittäin maailma oli ehkä lähinnä ydinasein käytävää sotaa kuin koskaan aiemmin ja sen jälkeenkään.

Kuumalinja kulki myös Suomen halki ja maan alle sijoitettu kaapeli oli ”valtiosalaisuus”. Tästä syystä tarkkaa tietoa linjan sijainnista ei vieläkään ole, mutta vahvat huhut väittävät sen alittavan Penttiläntien lähellä Vanhan Viipurintien risteystä. Jos jollain on tietoa linjan tarkasta kulkureitistä, niin tietoja otetaan tietenkin vastaan. Luulisi, ettei tämä kylmän sodan jäänne kuitenkaan enää mikään suuri valtiosalaisuus ole?

Päivitys: Viime viikolla blogin palkkalistoille liittyi uusi assistentti kekkiss, palkatta tottahan toki. Hänen kanssaan vierailimme muutamassa kohteessa, joista ensimmäisenä julkaistaan Kuuselan perämetsissä kuvaamamme pari kuumaan linjaan liittyvää tolppaa. Lisäksi saimme häneltä tietoomme, että kylmän sodan supervaltioiden välisen kuuman linjan läpikulkupaikkana toimi Ihalaisen kalkkitehdas. Entinen Partek, joka nykyisin tunnetaan nimellä Nordkalk. Sinänsä kohteella ei ole suurta merkitystä tänä päivänä, mutta porukalla ihmettelimme, että miksi hitossa nämä keskellä korpea olevat tolpat on maalattu äskettäin... lieneekö tässä joku mysteeri, minkä ratkaisemiseen geokätköilijä kekkiss on perehtynyt? Meiltä tämä mysteeri jää ainakin selvittämättä...

Kuuma linja Kuuselassa

Numerointi poikkeaa Penttilän kuuman linjan tolpista