Eilen Willimies Tours seikkaili pitkin ja poikin Rautjärven aluetta. Matkaseurana oli nykyisin vakioassariksi remmiin heittäytynyt Willilady. Pakkohan se oli likalle keksiä tähän matkaan vähän haastettakin, ettei liian helpolla selviäisi. Niinpä tämän reissun vaikeusaste oli kolmosen luokkaa, jos arvostelutaulukkona käytetään perinteistä 1 - 10 asteikkoa. Elikkä melkoisen kesy retkihän tuo oli. Ainoat haasteelliset kohteet sisälsivät pikkaisen puolisääreen upottavassa suossa tarpomista, rikkinäisellä soutuveneellä meloskelua erämaajärvellä, helkkarinmoisessa ryteikössä rämpimistä punkkien kanssa sekä melkoista sekoilua. Unohdin jopa oman iPadini auton takakontin päälle lähtökiireessä! No ei käynyt onneksi mitään...
Muistolaatta....klikkaa kuvaa isommaksi |
Edellämainittujen pikkuisten vastoinkäymisten lisäksi matkalla sattui paljon mukaviakin asioita. Makkaranpaistoa Hiitolanjoen laavulla virtaavan kosken kuohuja seuraten, visiittejä monilla mielenkiintoisilla kohteilla ja matkan aikana saamillani tiedoilla, että hyvä ystäväni on päässyt pois teho-osastolta ja toipuminen etenee rivakasti. Kaiken kaikkiaan siis hyvä päivä ja mitä parhaimmassa seurassa. Eilen olikin jo puhetta, että porukalla pitää vielä kuvata Imatra ja Ruokolahti, minkä jälkeen valokuvat ensi talveksi ovat kasassa. Tietenkin näitä kohteita putkahtelee vielä esiin pitkin talvea, mutta ensi kesänä kierrellään sitten niitä valokuvaamassa.
Ajattelin kuitenkin tänään julkaista ensimmäisen näistä eilisistä kohteistamme, koska vastaavaan en ole retkilläni törmännyt. Kiitokset tästä muistomerkin esittelystä kuuluu maanmainioille geokätköilijöille. Muuten emme olisi tienneet tästä kohteesta yhtään mitään. Tarkkaa paikkaa meilläkään ei ollut tiedossa, joten lähdimme summamutikassa kiertelemään synkkää rautjärveläistä ryteikköä ja löytyihän tuo kohde lopulta, kunhan ensin olimme repineet punkinpaskiaisia selkänahoistamme irti. Lienen joku hiton punkkimagneetti?
Lopulta keskeltä ryteikköä löytyi karhunkaadolle muistoksi pystytetty muistomerkki laattoineen. Olimme tosi tyytyväisiä, että pääsimme täältä punkkimetsiköstä pois. No sentään muutama valokuva kerittiin nappaamaan ennen poislähtöä.
Shevardnadzen muistomerkki |
Muistomerkki on pystytetty, koska Shevardnadzeksi nimetty karhu kohtasi kohtalonsa tällä paikalla 14.10.1993. isolla porukallahan tuota on jahdattu, mutta Paajasen Väinön ja Nousiaisen Jannen luoteihin tuo 250 kiloinen metsien mörökölli kellistyi. Urotyössä apuna oli myös suomenpystykorva Nalle. Tärkeä juttu on myös se. että tämä karhu oli ensimmäinen luvan kanssa yli sataan vuoteen rautjärvellä kaadettu kontio. Ainoastaan karhun saama nimi Shevardnadze jäi epäselväksi... Ilmeisesti nimi tulee entisestä neuvostoliiton ulkoministeristä, joka toimi Georgian päämiehenä karhun kaatamisen aikoihin. Olisiko ollut vierailulla Suomessa kaatohetkellä?
Karhun sivuprofiili löytyy myös muistomerkistä |
Shevarnadzen, siis karhun, talja on tällä hetkellä Rautjärven Aseman koulun seinällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita