torstai 12. syyskuuta 2013

Savitaipale / Simon kivi

                               Happoradion "Tavikset" kuvaa hyvin blogin tekijöitä


Viime aikoina on blogiin virranut kaikenlaista palautetta sähköpostien, kommenttien ja tekstiviestien kautta. Palaute on aina hyvästä, koska ilman kritiikkiä toimintaa on melko vaikea kehittää. Ajattelin kuitenkin vähän selitellä asioita...tietenkin itselleni edullisessa muodossa :)

Mennäänpä asiassa kohta kerrallaan. Monet lukijat ovat kyselleet, että koska aion laittaa kohdekarttasivun ajan tasalle. Hiton hyvä huomio. En ole edes ajatellut koko asiaa, koska jokaisen kohteen sijainti löytyy blogin kirjoituksen lopusta. Lupaan kuitenkin laittaa kohdekartan ajan tasalle, mutta se ei kyllä onnistu ihan käden käänteessä. Tehtävä ottaa oman aikansa...kärsivällisyyttä!

Toinen usein kysytty kysymys on, että koska Venäjän moottoripyörämatkan matkakertomus ilmestyy? Tähän on helppo vastata. Ei koskaan. En vaan ole saanut sitä aikaiseksi ja kun tuo matkanjohtajamme julkaisi oman versionsa, niin viimeinenkin motivaatio asiaan meni. Iskän matkakertomuksen voit lukaista täältä. Lisäksi Petroskoissa julkaistavassa Karjalan Sanomissa oli meistä juttua, minkä voit lukaista facebook-sivustoltamme. Kirjoitus julkaistiin elokuun loppupuolella.

Kolmas viime aikoina kysytty asia on blogin oikeassa laidassa oleva "kohdeavaruus", mistä klikkaamalla vaikkapa sanaa muistomerkki, aukeaa kaikki blogissa esitellyt muistomerkit tai ainakin pitäisi! No, tämäkään ei tietenkään toimi vielä lähellekään täydellisesti, koska otin sen käyttöön vasta vähän aikaa takaperin. Ennen kuin kerkiän muuttaa vanhempien kirjoitusten tunnisteita, niin eihän se toimi täydellisesti. Tiedoksenne, että paikannimihaku pelaa, mutta aihepiireittäin suoritettu haku on vielä pahasti vaiheessa...kärsivällisyyttä.

Neljänneksi pientä kritiikkiä on tullut blogissa julkaistuista musiikkivideoista. Jos et halua niitä kuunnella, niin siirry suoraan tekstiin, koska niitä tulee jatkossakin. Tähän ei siis muutoksia eikä parannuksia ole luvassa.

Lopuksi haluaisin tiedottaa lukijoille, että kun liikutte pitkin ja poikin Etelä-Karjalaa, niin ottakaapa valokuvia ja lähettäkää ne meille julkaistavaksi. Mekään emme tiedä kaikista alueen muistomerkeistä ja luonnonnähtävyyksistä. Lisäksi säästäisimme ajokilometreissä huomattavasti, kun ei tarvitse erikseen vierailla kaikilla kohteilla...luontokin kiittäisi tästä vaihtoehdosta. Vaan nyt asiaan!
Simon kivi
Tätä paikkaa oli melko vaikea löytää ja ainoastaan Williladyn terävä näkö pelasti tilanteen, Itse olin jo lannistunut, ettemme löytäisi kohdetta, mutta löytyihän tuo silti. Tosin itse olisin vetäissyt Willimobiililla ohitse kohteesta, mutta tsägällä se löytyi! Kävimme tosin erään maatalon pihalta hakemassa vauhtia. Ystävällinen maalaismies kertoikin paikasta omia näkemyksiään ja kertoi, ettei muistolaatta ole ilmeisesti oikeassa paikassa, koska laatan läheltä ei ole löytynyt mitään asutukseen viittaavaa. Tästä emme ala kiistelemään, koska tietomme aiheesta ovat hatarat, suorastaan olemattomat! No, ei liene ensimmäinen kerta.... tuskin viimeinenkään? Oikeastaan lähes kaikki tietomme ovat kiveen kiinnitetystä muistolaatasta, mistä jokainen lukutaitoinen osaa ne itsekin lukea. 
Kaikki olleellinen tieto selviää Simon kiven muistolaatasta
Paikallinen mahtimies on oman muistolaatan saanut Kuntun sukuseuralta, mutta tässäpä tietomme ovat. Ehkä joku sukuseuran jäsen osaisi tätä asiaa valottaa meillekin?


3 kommenttia:

  1. Heh, mutta sinähän kuitenkin bongasit tuolta hienosti sen haitaria soittavan karhun! Sori. Oli pakko ;-) Se oli silti sen verran uusi monumentti, ettei taida oikein sopia tähän blogiin.

    Willilady

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tekisi mieleni poistaa tämä asiaton kommentti. Jääköön tekemättä, koska kommentoija on oikeassa. Enempää minulta ei tästä asiasta tietoa heru. Kuten sarjakuva Tintissä aikoinaan sanottiin, niin muikenen kuin vaari!

      Poista
  2. http://kuntut.org/wordpress/simonkivi/simo-kuntun-elamanvaiheita/

    VastaaPoista

Kommenttisi ovat aina tervetulleita