Alkaa olla innostus tähän blogiin melkoisen vähissä ja eiköhän se ole aika selvästi näkynytkin. On vaan sellainen olo, että pitäisi kaiketi Maukka Perusjätkän tavoin julistaa oma henkilökohtainen sota apatiaa vastaan. Onneksi piristystä on lähiaikoina tulossa ja saan taas oman moottorin käyntiin, kun rientelen kuvausretkillä pitkin ja poikin Karjalan kannasta. Se on ollut tämän bloggaamiseni suola jo pitkään, kun löytää jonkun mielenkiintoisen kohteen jostakin Etelä-Karjalan takahikiältä. Sitä ainakin itse kaipaan.... lienee omissa suonissani sen verran mustalaisen verta, että paikoillaan en osaa olla. Pitäisi kaiketi opetella tuokin jalo taito joskus?
Suvorovin lehmus |
Tämän päivän kohteen kanssa kävi vähän samalla tavalla. Piipahdin Lappeenrannassa sijaitsevan omakotitalon pihamaalla kolmesti, enkä koskaan tavannut omistajia. Otin sitten kuvat ihan omalla luvalla, ajatuksena että käyn joskus uudemman kerran paikan päällä. Niin, kuten arvaattekin, käymättähän tuo jäi. Tällä kertaa kuvien ottamispaikkaa en julkaise, etten aiheuta mitään ei toivottua kansainvaellusta paikan päälle.
Muistolaatta lehmuksen kyljessä |
Kyseessä on melko erikoinen kohde, koska kyseessä on 1780-luvulla istutettu puu, minkä myrsky kaatoi ja se siirrettiin tänne pihamaalle. Erikoiseksi sen tekee, että kyseessä on itsensä Aleksander Suvorovin Lappeenrannan linnoituksen länsilaidalle barokkipuutarhaan pystyttämä lehmus. Nykyiselle paikalleen se siirrettiin 6.6.2000 ja se on varustettu muistolaatalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita