Lappeenrannan Leirin kaupunginosasta löytyy 22 omakotitaloa, jotka muodostavat mielenkiintoisen osan Lappeenrannan rakennuskantaa. Kyseessä ovat ns. ruotsalaistalot, mitkä rakennettiin Leirin kaupunginosaan Ihalankadun sekä Ratsukadun varteen vuosina 1940 ja 1941.
Monesti me suomalaiset kettuilemme ruotsalaisista, mutta jos jostain suunnasta tänne virtaa apua hädänkin hetkellä, niin tässä asiassa pystymme luottamaan Ruotsiin. No ainakin talvisodan jälkeen pystyimme. Hitostako nykytilanteesta mitään osaa sanoa ja toivottavasti asiaa ei tarvitse edes testata nykypäivänä, vaan selviäisimme omin voimin.
 |
| Ruotsalaistaloja Leirin kaupunginosassa |
Joka tapauksessa Lappeenranta oli yksi eniten pommitettuja kaupunkeja Suomessa ja monet menettivät kotinsa pommituksissa ja niitä seuranneissa tulipaloissa. Kaiken päälle vielä alueelle virtasi evakkoja menetetystä Karjalasta, jotka oli asutettava ja mahdollisimman nopeasti. Apuun riensi Ruotsi, missä kerättiin rahaa Suomen auttamiseen. Näillä rahoilla maahamme saatiin rakennettua liki 2000 esivalmisteltua puutaloa, joista siis 22 rakennusta pystytettiin Lappeenrantaan.
Talot suunniteltiin Suomessa arkkitehti Lauri Pajamiehen toimesta. Lähinnä kaupunkeihin ja taajamiin tarkoitetut asuntotyypit olivat yksikerroksisia ilman ullakkoa (pinta-ala 52 tai 58 m²). Niissä olivat täyskellarit, jotta rakennukset sopisivat pienellekin tontille ilman ulkorakennusta. Talot ovat edelleenkin tunnistettavissa ulkoa mataluutensa vuoksi. Arkkitehdit Urho Orola ja Jalmari Peltonen suunnittelivat maaseudulle tarkoitetut talotyypit, joista kuitenkin suurin osa rakennettiin kaupunkeihin. Ne olivat puolitoistakerroksisia eli niissä oli asuinhuoneita myös ullakolla (pinta-alat 58 ja 89 m²).
 |
| Hukassa olleet kyltit |
Talot oli varustettu keskuslämmityksellä, jonka kattila oli keittiön lieden yhteydessä. Tämä lämmitysjärjestelmä ei sitonut pohjaratkaisua samalla tavalla kuin esimerkiksi uunilämmitys suomalaisissa neliömäisissä rintamamiestaloissa. Liesilämmitysjärjestelmän laitteet saatiin Ruotsista talojen mukana. Ulko- ja väliseinät olivat puuelementtejä, joiden runkona oli pontattu kahden tuuman pystylankku. Ulkoseinissä oli vielä lisäksi puolentoista tuuman väli, joka oli vuorattu rakennuspahvilla ja täytetty kutterilastulla.
 |
| Hauska sääasema ruotsalaistalon edustalla |
Näihin taloihin sijoitettiin silloisen 12.000 asukkaan Lappeenrannan asukkaista 2%, joten ne auttoivat huomattavasti sodasta toipuvan kaupungin asukkaiden asuttamisessa. Nykyisin talot on varustettu valurautaisilla kylteillä, mitkä olivat hukassa vuosikausia. Ne piti jo aikoinaan kiinnittää talojen seiniin, mutta ne löytyivät sähkölaitoksen vintiltä vasta vuonna 1945, jääden uudelleen unohduksiin. Vasta 1970-luvulla ne putkahtivat uudelleen esiin ja kiinnitettiin talojen seiniin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita