Tänään oli helppo päivä. Rämmimme koko päivän oppilasryhmän kanssa Lappeenrannan Kanavansuulla vanhalla saha-alueella etsimässä menneisyyden jäänteitä. Mikäs sen hienompaa, kun saada palkkaa työstä, jolloin ryntäilee pitkin ryteikköjä Willimiehen jäljillä blogin tyyliin? Aivan loistava päivä ja retki. Lähiympäristöön tutustuminen avasi monelta oppilaalta silmät ja takuulla he tulevaisuudessa tutkailevat lähiympäristöään uusin silmin. Mielenkiintoisia kysymyksiäkin sateli vanhalle opettajan räähkälle, mutta taisin selvitä niistä puhtain paperein? Enhän minä sentään kaikkea tiedä....en pääse edes lähelle!
Kaikesta huolimatta tällaisesta koulusta minä tykkään, missä elävöitetään asioita eikä istuta tunkkaisessa koululuokassa aamusta iltaan. Jotain vaihteluahan tuo pitää aina arkeen järjestellä, että kestää mieli virkeänä. Tänään on muutenkin sellainen päivä, koska jokunen viikko takaperin tippui Willimiehelle kutsu osallistua uuden Lappeenrannassa avattavan elokuvateatteri Finnkinon avajaisgaalaan. Sinnehän tuo pitäisi kohta lähteä piipahtamaan Williladyn kanssa. Luvassa siis jälleen yksi kulttuuririento, mihin Willimies on kutsuttu daameineen.
Toivottavasti tarjolla on pientä purtavaa ja hyvää sihijuomaa, jotta elokuva Napapiirin sankarit 2 katsominen olisi miellyttävämpää! Sinänsä mukava osallistua taas tällaiseen tapahtumaan, vaikka näitä kutsuja on viime aikoina tippunut melkoisesti, viimeisimpänä Kehruuhuoneen avajaiset kaupunginkerman keralla. Ketähän tällä kertaa on paikalla?
Eino Marttilan Myllynkivi |
Koska päivä on ollut tähän asti ihan huippuhyvä, niin aion siirtyä aivan uuteen kaupunkiin näiden kohde-esittelyjen kanssa. Kävimme näet jokunen viikko takaperin Williladyn kanssa kuvausretkellä Haminassa ja matkalla tuli taas räppäiltyä valokuva poikineen. Joten esitelläänpä yksi historiaan liittyvän tapahtumaketjun pohjalta toteutettu muistomerkki haminalaiseen tyyliin. Eino Marttila näet suunnitteli ja toteutti tämän Myllynkivi muistomerkin Haminan Kesäpuistoon vuonna 1974, jolloin historian tapahtumasarjasta oli kulunut liki 200 vuotta.
Haminassa näet kohtasivat kaksi Pohjolan suurta merkkihenkilöä. Venäjän keisarinnan Katariina II kohtasi 28.6-3.7.1783 Ruotsin kuninkaan Kustaa III. Tapaamisen tarkoituksena oli parantaa maiden välisiä viileitä suhteita, mutta tuloksettomiksi nuo jäivät. Lieneekö syynä neuvottelujen pieleen menoon Kustaan suorittama kosinta? Hän näet halusi mennä naimisiin Katariinan kanssa, mutta kunkun kohtelu oli melkoisen tylyä.
Keisarinna näet tokaisi, että hän ei suostu menemään Kustaan kanssa naimisiin, ellei hän pysty suutelemaan Katariinaa myllynkiven läpi. Kustaa ajatteli, että helppo juttu, mutta lisää ehtoja oli vielä tiedossa.... Suudelma ei saanut olla mikään jonninjoutava käsisuudelma, vaan kunnon muisku. Historia kertoo tästä legendasta ettei suudelma koskaan onnistunut.
Kunkku ei saanut keisarinnaa, mutta... |
Ilmeisesti Eino Marttilan teokseensa mallina käyttämät Hietakylästä löydetyt myllynkivet ovat alkuperäistä suurempi reikäisiä, koska pitihän tuota hommaa testata käytännössä. Helppoahan tuo oli....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita