Willimies on historiaan jo nuorena hurahtanut lappeenrantalainen, jonka retket johtavat muistomerkeille, historiallisille paikoille ja luonnonnähtävyyksien äärelle. Matkat alkoivat vuonna 2012 Lappeenrannasta ja jatkuivat kaikkialle Etelä-Karjalaan. Nyt uusina aluevaltauksina ovat Kymenlaakso ja luovutettu Karjala. Suuruudenhulluna tyyppinä Willimies ja assistentti Willilady aikovat kuvata alueiden kaikki merkittävät kohteet.
Työviikko päättyi ja katselin SaiPan peliä netistä. Peli päättyi valitettavasti jatkoaikatappioon, joten päätinpä kirjuutella suutuspäissämi yhden kohde-esittelyn lisää tänne blogiini. Noista työhommista vielä sen verran, että kylläpä oli kiireinen viikko. Viikon tehtävänä oli jakaa kaikille koulumme oppilaille Chromebookit, jotta saataisiin potkua uuden opetussuunnitelman mukaiseen ilmiöpohjaiseen opetukseen. Niinpä nyt on 400 Chromebookia jaettu blogin assistenttinakin toimivan Parikkalan likan Lean kanssa. Tästä se hallitusohjelmassakin mainostettu digiloikka lähtee liikkeelle meidänkin koulussamme! Itsehän olen tuota toteuttanut jo parin vuoden ajan. Nyt on muidenkin lähdettävä mukaan, kun oikein pääministerikin on nostanut asian yhdeksi lähiaikojen tärkeimmäksi asiaksi.
Chromebookilla minäkin olen nämä juttuni kirjoitellut jo vuoden ajan ja tykkään laitteesta. Tästä löytyy kaikki tarvittava fyysisen näppäimistön kera ja eipä tartte hivellä ylihintaisen iPadin näyttöä. Itse luovuin mokomasta laitteesta jo reilu vuosi takaperin, enkä ole kaivannut. Lisäksi omppufirman hinnoittelu on sen verran suolainen, että en jaksa edes ymmärtää miksi monet koulut panostavat kyseisiin ylihintaisiin laitteisiin? No, kyllähän sillä opettajat voivat omat nettiuutisensa lukaista, mutta opetuskäytössä se mielestäni soveltuu vain kaikkein pienimmille oppilaille. No jokaisella on oikeus mielipiteeseensä. Ainakin minä ja uutuuttaan kiiltävän Chromen saanut assistentti Lea olemme kumpikin tyytyväisiä Chromeen, kuten kotosalla petin pohjalla sairastava Williladykin.
Suistamon runneltu 1918 sankaripatsas
Vaan kirjoitellaanpa nyt vähän historiaan liittyvää asiaa ja siirrytäänpä Suistamoon, Laatokan Karjalaan. Kyseessä on Suistamosta löytyvä vuoden 1918 valkoisille sankarivainajille aikoinaan 1930-luvulla pystytetty sankaripatsas. Aikoinaan sitä todellakin pystyi kutsumaan patsaaksi, koska nykyisin jäljellä olevan harmaagraniittisen kivipaaden päällä oli sotilaan patsas. Kuvan alkuperäisestä patsaasta voit käydä kurkkaamassa täältä. Ilmeisesti tuhotyö on tehty joskus 2000-luvulla, koska netistä löytyy valokuva vuodelta 2013, jolloin patsaan torso on kumollaan maassa patsaan läheisyydessä. Kuva löytyy täältä.
Puolesta Karjalan ja isänmaan kaatuivat Karjalan rintamalla 1918.....
Willimiehellä ei ole vielä ollut kunniaa vierailla paikalla, joten laitoin viime talvena asialle moottoripyöräilevän assistentti Pirhosen, joka kuvasi kohteen ja vaivautuipa jopa ottamaan videon selostuksineen patsaan jalustaan kaiveretuista nimistä ja heidän kuolinpäivistä. Videon voit kurkata alapuolelta.
Video Suistamon v.1918 sankaripatsaasta
Päivitys 28.2.2018
Sankarihautausmaan paikasta kinasteltiin aina ensimmäisiin sankarihautajaisiin asti. Tilanne raukesi vasta päivää ennen hautajaisia. Aluksi suojeluskunnan toiveena oli saada pala maata pappilasta, mutta siihen kirkkoherra ei suostunut. Hän ehdotti taas sijoituspaikaksi vanhaa hautausmaata, minne taas omaisten isät eivät antaneet poikiaan haudata. Lopulta paikaksi valittiin kirkon vierus, minne muistomerkki päätettiin pystyttää sankarivainajien viereen. Paikallinen nuorisoseura keräsi rahaa monumenttiin, mutta vieläkin on epäselvää koska se paljastettiin ja kuka oli sen tekijä. Päivitys 15.4.2019 Viime kesänä kävin 15.6.2018 kuvaamassa tähän kesäiset kuvat, joista näkyy myös pylvään päällä sijainneen sotilaan patsaan jäännökset. Vanhemmissa kuvissa ne olivat lumen alla piilossa....
Suistamolla kaikki on siistiä
Kylätalkkari töissä
Karjalasta kajahtaa
Runneltu sotilaspatsas
Suistamon kirkosta ja muistomerkeistä huolehtii Vieremäläinen 75-vuotias Reijo Leinonen. Mukava mies ja nostan hattua hänen tekemälleen työlle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita