Maanantaiaamu ja viimeinen työviikko pärähtää käyntiin. Kylläpä lomaa on jo tovi odoteltukin, mutta nyt sen alkaa pikkuhiljaa itsekin uskomaan, että se alkaa! En osaa sanoa, että mikä tästä kuluneesta lukuvuodesta on tehnyt niin rankan, mutta sitä se vaan on ollut. Toivottavasti seuraava olisi helpompi. Mukavaahan teinien kanssa toimiminen on ollut ja tulee olemaan takuulla ensi lukuvuonnakin, mutta nykyään se on vaan osa koko työstä. Turhat kokouksissa ja palavereissa istumiset ovat erilaisten teematapahtumien lisäksi kaikkein raskaimpia. Ehkä koulujen eteenkin pitäisi pystyttää omat Ovidiuksen tanssit?
 |
| Ovidiuksen tanssi sijaitsee ravintolan ja teatterin sisäänkäynnin välissä |
Kotkan kaupunginteatterin pihamaalla on nimittäin teos nimeltään Ovidiuksen tanssi. Se voitti 2004 teatterin lisärakennuksen yhteydessä pidetyn veistoskilpailun ja lopulta tämä Olli Manteren diabaasista ja happoteräksestä toteutettu veistos paljastettiin 31.10.205. Itse en ymmärtänyt paikalla käydessäni, enkä myöhemmin kuvia katsellessani sen tarkoitusta, joten laitan alle taiteilijan oman selityksen, missä hän kertoo teoksen idean.
 |
| Kivenmurikat hapokkaiden putkien päissä.... |
”Teos koostuu yhdeksästä ympyrän muotoon asetetusta painopisteestään nostetusta kivestä, ”muodonmuutoksen tanssista”, veden lailla heijastavasta haponkestävästä teräsympyrästä seinällä ja valosta, joka tämän teräspeilin kautta valaisee kivien metamorfoosin. Luonnon ja sattuman muovaamien kivien metamorfoosit leikkivät ajatuksella kivestä ikuisuuden, painon ja stabiliteetin symbolina. Ympyrästä tulee muodonmuutoksen tanssi.
Tultaessa teatterin pihalle Ruotsinsalmenkadun kautta, kävellään ”metamorfoosiheijastuksen ja haluttaessa myös ”muodonmuutoksen tanssin” läpi. Teoksen ajatus on virittää katsoja teatterin magialle ja ajatukselle, että kaikki on mahdollista.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita