Jatkamme samasta paikasta, missä olimme eilen eli Kotkan Karhulan Jokipuistosta. Vaikka tarkoitukseni oli jättää julkaisematta kuvat itse puistosta, niin tietenkinhän tulin yön nukuttuani toisiin aatoksiin, joten julkaisen kuvat puistosta vaikka ne huhtikuussa otettuna kovin kummoiselta näytä.
 |
| Kotka on täynnä näitä kiviä |
 |
| Jokipuistossa vesi on tietenkin keskeinen elementti |
 |
| Suomen suurimmat kukkaruukut löytyvät kaiketi Kotkasta? |
 |
| Taustalla Kymijoki |
Alueelta löytyy eilisen Alkulähteellä-veistoksen lisäksi myös toinen veistos. Se on Emil Wikströmin vuonna 1890 tekemän kipsiveistoksen pohjalta 1952 otettu pronssinen jälkivalos. Valoksen teki kuvanveistäjä Arttu Halonen ja se hankittiin Kotkaan heti valmistuttuaan vuonna 1952. Nimeltään veistos on Tukinuittaja ja se kuvastaakin hyvin ohi virtaavaa Kymijoen Korkeakosken haaraa, joka oli aikoinaan yksi Suomen vilkkaimpia uittoväyliä.
 |
| Tukinuittaja |
 |
| Kaveri tasapainoilee tukin päällä |
Tukinuittaja on ollut melkoinen kiertolainen Kotkassa syistä joita en tiedä. Se näet sijoitettiin alunperin Sibeliuksenpuistoon, mistä sen matka jatkui Hovinsaarelle edustavalle paikalle Kotka nsisääntuloväylän varteen. Sieltä matka jatkui tien toiselle puolelle Hovinsaaren rantapuistoon, kunnes se syksyllä 2014 siirrettiin nykyiselle paikalleen Jokipuistoon Kymijoen varteen. Toivottavasti se saa olla siellä jatkossakin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita