Viimeiset pari tarinaa ovat kertoneet sisällissodan ajasta Luumäellä. Samalla aiheella jatketaan tänäänkin ja esittelyvuorossa on Huopaisenvirran kupeessa oleva valkoisesta marmorista tehty muistomerkki. Sen valmistusajankohdasta en valitettavasti löytänyt mitään mainintaa, mutta uskaltaisin veikata 1920-lukua. Tekijä on yhtä kaikki tuntematon meille, mutta lisäillään tietoja jahka saamme niitä lisää jossain vaiheessa.
 |
| Huopaisenvirta, Tuonelan virta |
Joskus nuoruusvuosina, niin minäkin olin aikoinani nuori, meloin tästä muutamaan otteeseen ohitse, mutta en vielä tuolloin tiennyt Huopaisenvirran synkkää salaisuutta. Päinvastoin, olin iloinen kun pitkä Kivijärven osuus päättyi ja pääsi kanootilla melomaan mukavassa myötävirrassa kohti Kannuskoskea ja Kouvolaa. Vajaa sata vuotta takaperin virrassa ajelehti jotain muuta kuin kanootteja.
 |
| Huopaisenvirran muistomerkki |
Sisällissodan aikana monet punaisten miehittämällä Etelä-Suomen alueella asuvat valkoiset pyrkivät rintamalinjan läpi. Kuka pyrki turvaan punaiselta terrorilta, kuka taas halusi liittyä valkoiseen armeijaan sotilaaksi. Kaikilla rintaman yli pyrkivillä oli omat syynsä, mutta yhteistä oli pelko kiinnijäämisestä. Näille kymmenelle rintaman ylitse pyrkineelle yritys koitui kuolemaksi.
 |
| Edes naisia ei säästetty |
Kyseiset muistomerkkiin nimensä saaneet olivat Haminasta matkaan lähteneitä ja heidät punaisten partio otti kiinni Savitaipaleella kaulionkylässä Lennusjärven jäällä. Täältä heidät tuotiin Taavettiin kuulusteluihin, mistä heitä lähdettiin kuljettamaan takaisin Savitaipaletta kohti. Huopaistenvirran kohdalla heidät ammuttiin ja ruumiit heitettiin virtaan 21.3.1918. Uhrit ovat kalliin valkomarmorisen muistomerkkinsä ansainneet.
Päivitys: Tarinan tiedot pystytysajankohdasta olivat täyttä huuhaata. Muistomerkin pystyttivät Eino Jäkälä ja Olli Rusanen 1960-luvulla.
Päivitys: Tarinan tiedot pystytysajankohdasta olivat täyttä huuhaata. Muistomerkin pystyttivät Eino Jäkälä ja Olli Rusanen 1960-luvulla.
Eino Hauhiota ja Eugen Makoninia ei murhattu Huopaisten virralla, vaan kummatkin jätettiin aluksi henkiin, vietiin Savitaipaleelle ja surmattiin ja haudattiin sinne. Miksi näin tapahtui, on jäänyt ikuiseksi mysteeriksi. Myös luumäkeläisen Matti Pukin viimeisistä vaiheista on hieman ristiriitaista tietoa. Hän ei kuulunut samaan seurueeseen muiden kanssa. Murhattu hänkin kuitenkin on. Lisätietoa tapahtumista ja uhrien aiemmista vaiheista löytyy Olli Korjuksen kirjasta Hamina 1918.
VastaaPoistaTätä vähän ihmettelinkin, koska jostain löysin maininnnan seitsemästä murhatusta. Pitänee joskus perehtyä tuohon Hamina 1918 kirjaan. Kiitokset tiedoista....
PoistaVielä korjausta edelliseen, Savitaipaleen suunnalla murhatut olivat siis Jaakkola ja Makonin. Tarkistin asian, muistin nimet väärin.
PoistaHuopaisten virrallahan oli myös rintamalinja huhtikuun lopulla. Olisi mielenkiintoista joskus käydä siellä kiertelemässä metsiä ja katsomassa vieläkö löytyy mitään juoksuhautoja tai muita kaivantoja.