Luumäki / Jääkäri Lauri Pelkonen

                             Pauli Hanhiniemi "Hopealuoti"

Historiankirjoitus kertoo Suomen sisällissodan alkaneen tammikuun 27-28.1.1918 välisenä yönä, mutta se ei ole koko totuus. Tätä aiemmin tulevan sodan osapuolet ottivat yhteen taisteluissa, joissa kuoli sotilaita molemmilta osapuolilta. Etenkin Karjalan alue kunnostautui rähinöinnissä. Kysymys oli pitkälti Viipurin hallinnasta ja aseiden hankkimisesta sodan osapuolten käyttöön. Koska aseiden hankkiminen Luumäen suojeluskunnalle ei onnistunut Viipurissa, he päättivät tuhota tai kaapata Mikkeliin menevän junan, missä oli vaunu täynnä punaisille tarkoitettuja aseita.

Ensin he koettivat tuhota asevaunun Simolan asemalla, mutta vaunun polttaminen onnistui vain osaksi. Täältä vaunu jatkoi matkaa Taavetin asemalle, missä se irroitettiin junasta ja siirrettiin hiljaiselle pistoraitelle Somerharjussa. Suojeluskuntalaiset tyhjensivät vaunua, mutta eivät saaneet kuljetettua kaikkia aseita pois ainoastaan kahdella hevosella. Ne mitä kerittiin napata piilotettiin läheiseen hiekkakuoppaan, mistä ne kohta kaivettiin esiin. Tämä kaappaus suoritettiin 19.1.1918 vastaisena yönä. Sotaan oli aikaa siis vielä reilun viikon verran.

Tieto asekaappauksesta tuli nopeasti Viipurin punaisten tietoon ja välittömästi lähti käsky Lappeenrantaan, että hakekaa aseet pois. Se olikin helpommin sanottu kuin tehty. Kuitenkin 20.1.1918 lähti juna kohti Taavettia, missä oli n.200 punaista sotilasta. Tieto junan lähdöstä kiiri Taavettiin ja hiekkakuopalla päivän maanneet aseet kaivettiin ylös. Useimmat miehistä pitelivät ensimmäistä kertaa kivääriä kädessään ja tarvittiin kokenutta soturia johtamaan joukkoja. Paikalle riensi pikavauhtia Kouvolasta Jääkäri Pelkonen, joka toi tullessaan myös muutaman käsikranaatin joukoille.

Pelkonen asetti n.20 miestä asemiin Taavetin valleille ja he jäivät odottamaan junan saapumista, minkä he tiesivät pysähtyvän ennen Taavettia, koska he olivat särkeneet kiskot junan etenemisen estämiseksi. Pian juna saapuikin ja 200 miestä vaelteli pimeällä radanvarrella kohti Taavetin asemaa. Punaisten kokemattomuudesta kertonee, että he pelkäsivät väijytystä ja ampuivat hetken aikaa omiaan. 

Punaiset saapuivat aamun valjetessa Taavettiin ja lähtivät noutamaan lääkäriä hoitamaan omia haavoittuneitaan. Heidät Pelkonen joukkoineen otti vangiksi. Kohta punaiset lähestyivät Pelkosen joukon asemia ja syntyi tulitaistelu. Punaiset maastoutuivat ja Pelkonen antoi tuli seis käskyn. Sitten hän ponnahti tielle ja heitti käsikranaaatin. Samassa punaisten luodit osuivat häneen ja hänestä tuli ensimmäinen Suomessa kaatunut jääkäri. 

Iltasella punaiset vetäytyivät takaisin Lappeenrantaan kuultuaan huhun lähestyvistä valkoisten joukoista. Todellisuudessa saapumassa oli vain vajaan 40 miehen ryhmä, jotka palasivat takaisin Kouvolaan, koska viholliset olivat poistuneet paikalta. Näin päättyi Sisällissodan ensimmäinen aseellinen yhteenotto Luumäellä. Monet tutkijat katsovat Suomea kahtia repineen sodan alkaneen juuri täältä Luumäeltä. 

 

Jääkäri Pelkosen muistomerkki

   

Ensimmäisen Sisällissodassa kaatuneen jääkärin, Lauri Pelkosen, kunniaksi pystytettiin muistomerkki hänen kuolinpaikalleen. Muistomerkin paljastus tapahtui kaatumisen 15-vuotispäivänä 20.1.1933. Paikalla oli 248 suojeluskuntalaista, jotka kunnioittivat edesmenneen päällikkönsä muistoa. Nykyisin muistomerkki on tien laidassa ja sen ympäriltä on poistettu 1980-luvulla sitä alunperin ympäröinyt rauta-aita, minkä oviaukossa oli Karjalan vaakunatunnus ja vuosiluku 1918.