Jatketaan assistentti Pirhosen kuvilla Soanlahdesta, kuten edellisessä postauksessakin. Tiestö Venäjällä on ajoittain melkoisen haasteellista, joten ei kannata luulotella pystyvämme piipahtamaan jokaisessa haluamassamme kohteessa ihan lähiaikoina. Haasteita riittää ihan takuulla, kuten olemme Williladyn kanssa havainneet jo tämän suven aikana. Monta paikkaa on jäänyt kuvaamatta haastavan tiestön takia, mutta onneksi blogilla on tuolla entisellä Laatokan Karjalan alueella erinomainen assitentti. Häntä ei näet surkeat tie vaivaa, vaan hän on valmis puskemaan läpi harmaan kiven tai liejuisen tien saadakseen kuvatuiksi kaikki ilmoittamamme kohteet. Tästä iso kiitos, Ilkka!
Tästä ei Willimiehen Chrysler Sebring nousisi mäkeä ylös.....assistentin BMW-prätkä sentään pääsi kulkemaan! |
Ortodoksinen hautausmaa sijaitsi Veljakka-joen lähistollä ja sen alue kattoi yhteensä noin 2,5 hehtaaria maa-aluetta. Hautausmaan alue oli mitattu vuonna 1833 ja isojako toimitettu 1889. Tarkkaa vuosilukua hautausmaan käyttöönotolle on kuitenkin hankala sanoa, mutta vuosien 1883-1890 väliseen aikaan se kuinkin osuu.
Soanlahden hautausmailla ei ollut hoitoa 1800-luvulla. Kukaan ei sen kummemmin miettinyt minne haudataan ja niinpä järjestelmällisyys puuttui. Aika ajoittain seurakunta hankki haudankaivajat, jotka saivat palkan aluksi maanviljelystuotteina ja myöhemmin rahapalkkana kaivetuista haudoista. Tämän jälkeen hautajaisseurueen ei tarvinnut enää itse kaivaa hautaa vainajalle.
Kuten kuvista selviää, niin joitain Suomen kauden hautakiviä ja ristejä on vielä jäljellä, vaikkakin valtaosa on kadonnut maailman melskeissä mikä minnekin.... Aluehan oli kuitenkin käytössä aina sotavuosiin saakka.
PS. Blogin etusivulla on ohjeet kilpailusta, minkä julistimme alkaneeksi jokunen viikko takaperin. Osallistujia on jonkun verran, mutta lisää kaivataan! Käy vilkaisemassa ohjeet ja pistähän vastauksia tulemaan. Pääpalkintonahan on ulkomaanmatka entisille Suomen alueille Karjalan kannaksella. Aikaa on tämän vuoden loppuun....
Ivan Löllön hautamuistomerkki |
Soanlahden hautausmailla ei ollut hoitoa 1800-luvulla. Kukaan ei sen kummemmin miettinyt minne haudataan ja niinpä järjestelmällisyys puuttui. Aika ajoittain seurakunta hankki haudankaivajat, jotka saivat palkan aluksi maanviljelystuotteina ja myöhemmin rahapalkkana kaivetuista haudoista. Tämän jälkeen hautajaisseurueen ei tarvinnut enää itse kaivaa hautaa vainajalle.
Hautakiviäkin on jäljellä |
Kuten kuvista selviää, niin joitain Suomen kauden hautakiviä ja ristejä on vielä jäljellä, vaikkakin valtaosa on kadonnut maailman melskeissä mikä minnekin.... Aluehan oli kuitenkin käytössä aina sotavuosiin saakka.
PS. Blogin etusivulla on ohjeet kilpailusta, minkä julistimme alkaneeksi jokunen viikko takaperin. Osallistujia on jonkun verran, mutta lisää kaivataan! Käy vilkaisemassa ohjeet ja pistähän vastauksia tulemaan. Pääpalkintonahan on ulkomaanmatka entisille Suomen alueille Karjalan kannaksella. Aikaa on tämän vuoden loppuun....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita