Hyvä osoitus innokkuudestani valokuvaamaan kaikki mahdolliset kohteet maan päällä on tämän päiväinen kohteemme Johanneksen kirkko tai paremminkin mitä siitä on vielä jäljellä. Valokuvat on näet otettu viime vuoden toukokuun yhdeksäntenä päivänä, jolloin venäläiset viettivät suurta voiton päivää. Tämä osoittaa, että kohteita on tullut kuvattua enemmän kuin kerkiän talven aikana esitellä. Mutta hyvä näin, koska mielummin niitä on liikaa kuin että ne loppuisivat jo maaliskuussa ja loppukevät pureskeltaisiin kynsiä. Itse asiassa saattaa käydä niin, että osa kesällä 2015 kuvatuista kohteista saa ensiesiintymisensä vasta vuonna 2017 tai peräti 2018! Kuvia on siis vielä vaikka kuinka paljon....
Johannes paikannimenä on kuulemma tullut Johannes Kakki nimiseltä kalastajalta, jonka mukaan seurakunta nimettiin Johannekseksi vuonna 1674. Omaksi seurakunnakseen Johannes muodostui vuonna 1859 ja samalla kertaa se sai oman kirkkoherransa. Seurakunnan oma ensimmäinen kirkko sijaitsi ilmeisesti pienellä saarella Kirkkoniemen kohdalla. Seuraavan(toisen) kirkon arvellaan sijainneen Kirkkoniemessä, mutta mitään kirjallisia lähteitä ei kummastakaan kirkosta ole jäljellä. Sen sijaan perimätieto kertoo sen kokeneen kovia ison vihan aikana. Pieniä vihjeitä on myös siitä, että kirkko olisi lahona palvellut paikallisia uskovaisia vielä 1773. Varmuutta asiaan en löytänyt.
Kolmas kirkko rakennettiin puusta vuonna 1755 Tuomas Suikkasen johtaessa rakennustöitä. Kyseinen kaunis kirkko hylättiin huonokuntoisena 1888 ja revittiin maan tasalle vuoteen 1890 mennessä. Neljännelle kirkolle oli siis tilausta ja sen rakentaminen alkoi jo vuonna 1888. Paikka on siis todennäköisesti vai sanoisiko varmasti eri paikka kuin missä kolmas kirkko sijaitsi, koska ajallisesti ne eivät stemmaa...
Tämän neljännen goottilaistyylisen tiilirakenteisen kirkon suunnitteli Georg Vilenius ja se otettiin käyttöön vuonna 1888, tosin vuosiluku voi hivenen heittää tarkan tiedon puuttuessa. Tämä erittäin koristeltu kirkko remontoitiin vuonna 1938 ja se oli parhaimmillaan juuri ennen talvisotaa, mitä nyt molemmat kirkonkellot kamahtivat halki pääsiäisen aikoihin 1939.
Juuri ennen talvisotaa kerettiin uudet Tampereen Lokomon tekemät kellot asettaa paikalleen, mutta jatkosodan alussa suomalaisten palattua Johannekseen ne löytyivät eräästä varastosta. Kirkkohan tuhoutui talvisodassa ja paloi sisältä. Siksi välirauhan aikana kirkko purettiin venäläisten toimesta ja siitä saaduista tiilistä rakennettiin kaksi tiilistä rakennusta paikalliselle selluloosatehtaalle.
Jatkosodan aikana paikalle palanneet evakot perustivat uuden seurakuntatalokirkon Vaahtolaan, mutta koska se oli tarkoitus vihkiä käyttöön juhannuksena 1944, niin sitä ei keritty koskaan käyttää kirkollisiin toimituksiin. Johanneksesta oli pakko lähteä taas uudelleen evakkoon.
 |
| Johanneksen kirkon rauniot syyskuussa 1941 (SA-kuva) |
Tämän neljännen goottilaistyylisen tiilirakenteisen kirkon suunnitteli Georg Vilenius ja se otettiin käyttöön vuonna 1888, tosin vuosiluku voi hivenen heittää tarkan tiedon puuttuessa. Tämä erittäin koristeltu kirkko remontoitiin vuonna 1938 ja se oli parhaimmillaan juuri ennen talvisotaa, mitä nyt molemmat kirkonkellot kamahtivat halki pääsiäisen aikoihin 1939.
 |
| Johanneksen kirkon rauniot 9.5.2015 |
Juuri ennen talvisotaa kerettiin uudet Tampereen Lokomon tekemät kellot asettaa paikalleen, mutta jatkosodan alussa suomalaisten palattua Johannekseen ne löytyivät eräästä varastosta. Kirkkohan tuhoutui talvisodassa ja paloi sisältä. Siksi välirauhan aikana kirkko purettiin venäläisten toimesta ja siitä saaduista tiilistä rakennettiin kaksi tiilistä rakennusta paikalliselle selluloosatehtaalle.
 |
| Johanneksen kirkon muistomerkki |
 |
Johanneksen kirkon paikalla on kivinen raamattu. Tekijä on Hannu Mäki Taivassalosta ja sen kustansi Johannekselaiset ry.
|
 |
| Kirkon portaikkoa on vielä jäljellä |
 |
| Hautakiviäkin löytyy muutama |
 |
| Kirkon portaat |
 |
| Patsas....tekijä meille tuntematon |
 |
| Osa hautakiveä |
 |
| Toinen osa |
 |
| Kirkon perustuksia |
"Kirkkohan tuhoutui talvisodassa ja paloi sisältä".
VastaaPoistaOnko mahdollista selventää päivämäärää, jolloin kirkossa oli tulipalo?
SA-kuvan 05/02/1940 kuvassa ei ole paloja tai tuhoa.
Ehkä kirkko oli ehjä, kun Neuvostoliiton joukot miehittivät Johannesin ja venäläiset vain tuhosivat sen?
Vaienneet temppelit teoksessa kerrotaan seuraavaa: Talvisodan jälkeen venäläiset hajottivat kirkon. Sen tiilistä he rakensivat kaksi rakennusta Johanneksessa sijainneelle selluloosatehtaalle. Sitä ennen oli kirkko sisältä palanut".
VastaaPoistaValitettavasti enempää en osaa sanoa tästä asiasta