Willimies on historiaan jo nuorena hurahtanut lappeenrantalainen, jonka retket johtavat muistomerkeille, historiallisille paikoille ja luonnonnähtävyyksien äärelle. Matkat alkoivat vuonna 2012 Lappeenrannasta ja jatkuivat kaikkialle Etelä-Karjalaan. Nyt uusina aluevaltauksina ovat Kymenlaakso ja luovutettu Karjala. Suuruudenhulluna tyyppinä Willimies ja assistentti Willilady aikovat kuvata alueiden kaikki merkittävät kohteet.
Talvisodan alussa neuvostojoukot etenivät Suistamon alueelle kahtena eri osastona. Ne pakottivat ensin suomalaiset perääntymään Suvilahdesta Piitsoinojalle ja lopulta 4.12.1939 Kollaanjoelle, mikä oli vaatimaton viivytysasema. Kaikesta huolimatta siitä muodostui talvisodan kenties kuuluisin taistelupaikka, minkä maine tunnetaan yhä edelleen.
Kollaa kestää
Taistelut ylivoimaista vihollista vastaan alkoivat alueella 7.12.1939 ja raivosivat koko talvisodan ajan. Kollaa-joen rintaman kestäminen olikin välttämätöntä, koska täällä käydyillä taisteluilla estettiin neuvostojoukkojen pääsy Laatokan Karjalan joukkojemme selustaan. Jos jonkun sotaporukan mainetta voi nimittää legendaariseksi, niin täällä taistellut JR35 on sellainen. Kuuluisat henkilöt kuten "Marokon kauhu" Aarne Juutilainen ja Simo Häyhä olivat osa suomalaista sotahistoriaa parhaimmillaan. Kovia sällejä oikeassa paikassa oikeaan aikaan!
Alvar Lytsyn pystyttämän muistomerkin teksti on lyhyt ja ytimekäs
Lopulta kuitenkin Kollaalla suomalaisten puolustus petti 9.3.1940, vaikka taistelut jatkuivatkin vielä kiivaina. Lopulta suomalaiset päättivät luopua Kollaa-joen asemista 13.3.1940, mutta samana päivänä päättyi talvisotakin ja suomalaisilla oli edelleen hallussaan Kollaajärven ranta. Näin muodostui jo sota-aikana tuttu käsite - Kollaa kestää!
Patsaan rikkoutunut yläosa on maassa vieläkin
Saman niminen muistomerkki löytyy Kollaa-joelta entisen vaatimattoman Jokelan tilan mailta, minne Alvar Lytsy pystytti itse kustantamansa muistomerkin Suistamon Tsumeikassa 12.3.1940 kaatuneen isänsä Aleksanderin muistoksi. Alvar Lytsy teetti muistomerkin Pitkärannassa ja kustansi sen valmistuksen ja siirtämisen itse, saatuaan luvan Suojärven piirin hallinnolta, mihin alue nykyisin hallinnollisesti kuuluu. Muistomerkki pystytettiin paikalleen 1990-luvun alussa vajaa satakunta metriä maantien pohjoispuolelle ja siitä on tullut ehkä tunnetuin lukuisista Kollaan taisteluiden muistomerkeistä.
Muistomerkin ympäristössä on vielä sodanaikaisia juoksuhautoja
Muistomerkissä oli aluksi liekinmuotoinen pää, mutta se katkesi patsaan kokiessa ilkivaltaa, jolloin se kaadettiin maahan könölleen. Patsas nostettiin uudelleen pystyyn ja nyt se on saanut olla viime vuosina rauhassa. Ilmeisesti aika on ajanut kyseisen kaltaisen toiminnan ohitse. Päivitys 17.4.2019 Kävin Kollaajoella 15.6.2019 ja ajattelin liittää kuvat siitä tämän tarinan päivitykseksi. Muistomerkeillä emme ajanpuutteen takia vaivautuneet käydä, koska nehän on blogissa esitelty jo aiemmin.
Kollaajoki
Kollaajoki
Alikersantti Pirhonen valmiina hyökkäämään Suojärven suuntaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita