Willimiehen jäljillä-blogi jatkaa omalla logiikallaan ja siirtyy Suomen puolelle takaisin. Melko pitkäänhän esittelin kohteita Karjalan kannakselta, mutta nyt palataan vähäksi aikaa Suomen maaperälle. Muuten blogi jatkaa omalla painollaan, mutta näin kesäaikaan julkaisutahti vähän rauhoittuu. Tarkoitukseni on näet keskittyä kuvausreissuihin, mitkä suuntautuvat eri puolille laajaa blogin kohdealuetta. Edessä on varmasti tiedossa reissut Iittiin, Kouvolaan ja Kotkaan. Lisäksi Virolahdella pitäisi keritä käymään myöskin!
Venäjän puolella Viipuri ja moni muu paikkakunta alkaa olla pikkuhiljaa valokuvattu ja nyt pitääkin laajentaa reviiriä siellä päin. Terijoki, Kivennapa, Sakkola ja Metsäpirtti kiinnostavat kuvauskohteina vuonna 2016 ja noissa paikoissa olisi tarkoitus keritä vielä tämän kesän puitteissa piipahtaa. Näiden uusien Venäjän kohteiden huonona puolena on se, ettei yhdellä reissulla kerry kovinkaan monta kohdetta, joten materiaalin hankkiminen on hitaampaa. No, emme ole valittaneet ennenkään, joten hittoako sitä nyt aloittamaan....
Muutenhan me Williladyn kanssa teemme parhaamme haastavassa projektissamme, esitellä kaikki laajan kohdealueemme muistomerkit yms mielenkiintoiset kohteet. Töitä meillä ja teillä luettavaa tulee riittämään vielä vuosiksi. Kenties tämä ei pääty koskaan, vaan saan tehdä näitä reissujani hamaan kuolemaani saakka? Onneksi en ole ainakaan tähän mennessä katunut kertaakaan aloittamaani tehtävää, vaikka jonkin sortin kylähullu tässä pitää olla, kun on tähän ryhtynyt....
Koska hulluus, toivottavasti semmoinen luovansorttinen, on osa minua, niin tuntuu hyvältä esitellä kohde Haminasta, mikä kertoo erään suomalaisen merkkihenkilön nuoruusvuosista. Kyseessä on Carl Gustaf Emil Mannerheim, joka asui nuoruusvuosinaan Haminassa. Koska Mannerheimista on kirjoitettu hyllymetreittäin kirjoja ja Internetkin tarjoaa hakusanalla Mannerheim riittävästi tietoa sitä janoaville, niin en ala tässä hänen elämänkertaansa toistamaan, vaan tyydyn pieneen hetkeen, jolloin hän vaikutti Haminassa Prostoroffien koulukodissa nykyisen Mannerheimtien varrella. Mistähän ovat nimen kadulle keksineet?
Venäjän puolella Viipuri ja moni muu paikkakunta alkaa olla pikkuhiljaa valokuvattu ja nyt pitääkin laajentaa reviiriä siellä päin. Terijoki, Kivennapa, Sakkola ja Metsäpirtti kiinnostavat kuvauskohteina vuonna 2016 ja noissa paikoissa olisi tarkoitus keritä vielä tämän kesän puitteissa piipahtaa. Näiden uusien Venäjän kohteiden huonona puolena on se, ettei yhdellä reissulla kerry kovinkaan monta kohdetta, joten materiaalin hankkiminen on hitaampaa. No, emme ole valittaneet ennenkään, joten hittoako sitä nyt aloittamaan....
 |
| Haminan Mannerheimintie, Marski asui täällä |
Muutenhan me Williladyn kanssa teemme parhaamme haastavassa projektissamme, esitellä kaikki laajan kohdealueemme muistomerkit yms mielenkiintoiset kohteet. Töitä meillä ja teillä luettavaa tulee riittämään vielä vuosiksi. Kenties tämä ei pääty koskaan, vaan saan tehdä näitä reissujani hamaan kuolemaani saakka? Onneksi en ole ainakaan tähän mennessä katunut kertaakaan aloittamaani tehtävää, vaikka jonkin sortin kylähullu tässä pitää olla, kun on tähän ryhtynyt....
 |
| Laatta kahdella kielellä, mutta missä on ruotsinkielinen osuus? |
Koska hulluus, toivottavasti semmoinen luovansorttinen, on osa minua, niin tuntuu hyvältä esitellä kohde Haminasta, mikä kertoo erään suomalaisen merkkihenkilön nuoruusvuosista. Kyseessä on Carl Gustaf Emil Mannerheim, joka asui nuoruusvuosinaan Haminassa. Koska Mannerheimista on kirjoitettu hyllymetreittäin kirjoja ja Internetkin tarjoaa hakusanalla Mannerheim riittävästi tietoa sitä janoaville, niin en ala tässä hänen elämänkertaansa toistamaan, vaan tyydyn pieneen hetkeen, jolloin hän vaikutti Haminassa Prostoroffien koulukodissa nykyisen Mannerheimtien varrella. Mistähän ovat nimen kadulle keksineet?
Mannerheim saapui matkalaukkuineen Haminaan liki 13-vuotiaana vuonna 1880 opiskellakseen ruotsinkielisessä reaalikoulussa tai paremminkin joutui sinne, koska ei tullut valituksi kadettikouluun. Aiemmin hänet oli erotettu kutittomana kakarana helsinkiläisestä koulusta. Samaan aikaan hänet köyhtynyt isänsä pakeni Pariisiin velkojien ulottumattomiin. Koulun käynnin hän aloitti reaalikoulussa 1881 ja sen aikana hän asui tässä silloisen Aleksanterinkadun varrella sijainneeseessa Prostroffin koulukodissa.
Nyt paikallinen asunto-osakeyhtiö on jossain vaiheessa päättänyt hyödyntää kuuluisan tontilla asuneen Mannerheimin mainetta kiinnittämällä muistolaatan talon seinään.
Päivitys 14.6.2019
Sain seuraavat tiedot haminalaiselta matkaoppaalta Marja-Leena Tammiselta.
Laattaoperaatio lähti liikkeelle Lasse Lindin esitelmästä Haminan Lions-clubilla. Tällöin pankinjohtaja Pertti Kuosmanen lupasi ottaa asian hoitoonsa. Lindin tehtäväksi jäi hankkia kiinnitysluvat kahdelta taloyhtiöltä, sekä laatia teksti laattoihin. Kuosmanen lupasi huolehtia laattojen kaiverrukset ja kiinnittämisen seiniin.
Apuna Kuosmasella oli arkkitehti Hannu Laitinen, sahayrittäjä Lasse Lenkkeri ja huonekaluyrittäjä Raimo Strömberg. Laatta kiinnitettiin 3.6.2005, mutta paljastettiin vasta seuraavana päivänä. Samalla niiden hoitovastuu siirtyi RUK:n kannatusyhdistyksen vastuulle. Muistolaatat vastaanotti yhdistyksen puolesta RUK:n johtaja Asko Kohvakka.
Päivitys 14.6.2019
Sain seuraavat tiedot haminalaiselta matkaoppaalta Marja-Leena Tammiselta.
Laattaoperaatio lähti liikkeelle Lasse Lindin esitelmästä Haminan Lions-clubilla. Tällöin pankinjohtaja Pertti Kuosmanen lupasi ottaa asian hoitoonsa. Lindin tehtäväksi jäi hankkia kiinnitysluvat kahdelta taloyhtiöltä, sekä laatia teksti laattoihin. Kuosmanen lupasi huolehtia laattojen kaiverrukset ja kiinnittämisen seiniin.
Apuna Kuosmasella oli arkkitehti Hannu Laitinen, sahayrittäjä Lasse Lenkkeri ja huonekaluyrittäjä Raimo Strömberg. Laatta kiinnitettiin 3.6.2005, mutta paljastettiin vasta seuraavana päivänä. Samalla niiden hoitovastuu siirtyi RUK:n kannatusyhdistyksen vastuulle. Muistolaatat vastaanotti yhdistyksen puolesta RUK:n johtaja Asko Kohvakka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita