sunnuntai 3. maaliskuuta 2019

Kouvola / Mäntysaaren sankaripatsas

Olimme eilisehtoona ja -yönä Williladyn kanssa synttäribileissä paikallisessa yökerhossa. Olipa päänmenokseni jopa kehitelty pukeutumisteemaksi Amerikan 1920-luku! No, juhlat on nyt takanapäin ja synttärisankari Iisa taas yhtä vuotta vanhempi.... Gangsteriasuni oli melkoisen onnistunut, vaikken täyteen juhlainnostukseen päässytkään....

Viulukotelo unohtui kuvaushetkellä

Kaikki ei kuitenkaan ollut eilen yhtä juhlaa, koska naapurinmiehen hautajaiset osuivat myös eiliselle päivälle. Maailman kaikkien aikojen mäkikotka, joutsenolainen Matti Nykänen, oli iltapäivän puheenaihe myös meidän kotosalla. Katsoimme livenä Matin viimeistä matkaa ja illalla kävimme yhdessä myös Joutsenon torilla kunnioittamassa häntä hänen muistolleen avatulle muistopaikalla ennen juhlia. Tulihan Matista viime vuosina Joutsenon tunnetuin asukas, joten hän on muistopaikan ansainnut. Kynttilät kävin viemässä muistopaikalle jo perjantaiehtoona. 

Vaikka kuolema on aina tietyllä tavalla julma ja lopullinen hetki, niin tietyllä tapaa olen tyytyväinen. Lukuisia kertoja tarinoidessamme Matti mainitsi olevansa väsynyt....nyt lepoa on tarjolla. Lokoisia hetkiä pilvenreunalle... Sitten toisten sankareiden pariin!

Tänään on vuorossa viimeinen kohde, minkä kuvat ovat Kouvolan sotamuistomerkit teoksen tekijältä Eero Mattilalta. Kyseessä onkin kohde mihin minulla ei olisi mahdollisuutta mennä, tosin ennen Eeron kirjaan tutustumista en siitä mitään tiennytkään. Kyseinen kohde sijaitsee Mäntysaaressa, jossa on perimätietojen mukaan ollut kalmisto jo pakana-aikana 1200-luvulla. Varmaa on kuitenkin se, että viimeistään 1700-luvun alkupuolella paikkaa on alettu käyttää hautaamiseen. 
Mäntysaaren sankarihautausmaa (Kuva Eero Mattila)

Syy, miksi Mäntysaari on kohteenamme tänään, on se, että saaresta löytyy pieni sankarihautausmaa, jonne on haudattu 11 viime sotien Pohjois-Valkealaista vainajaa sekä yksi siunattu kadonneena. Tokihan sankarivainajilla on oltava oma sankaripatsas. Sen suunnitteli taiteilija Tapani Lemminkäinen ja se on paljastettu sankarihautausmaalla 8.7.1951. Patsaan valmisti Vehmaan punaisesta graniitista Kuusankosken kiviveistämö.
Sankaripatsas on risti (Kuva Eero Mattila)

Paljastustilaisuudessa puheen piti patsastoimikunnan puheenjohtaja Veikko Suutarinen ja patsaan otti vastaan seurakunnan puolesta rovasti Julius Utriainen ja kunnan puolesta Anton Saarenpää.
Ristin jalustan kaiverrus (Kuva Eero Mattila)

Kiitos Eero vielä kerran kuvistasi ja toivotaan, että yhteistyömme saa jatkoa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ovat aina tervetulleita