Lappeenranta / Rauhan hautausmaa

Joutsenon Rauhan alueelle oli tarvetta perustaa uusi hautausmaa talvisodan alkuvaiheessa. Suomen suurin talvisodan aikainen sotasairaala nro.43 oli läheisessä Rauhan mielisairaalassa ja ajateltiin, ettei vainajien siirtäminen toiselle paikkakunnalle olisi mahdollista sodan olosuhteissa. Niinpä Rauhan puutarhuri Martti Toivoselle annettiin tehtäväksi etsiä uudelle hautausmaalle paikka mahdollisimman nopeasti. Itsenäisyyspäivän yönä hän löysi sopivan paikan ja jo 8.12.1939 ensimmäiset vainajat laskettiin haudan lepoon tänne Rauhan hautausmaalle.

Tuntemattoman tekijän "Rukoileva enkeli"

Hautausmaan karuin muistomerkki on rukoileva enkeli, mikä on siirretty Rauhan mielisairaalan pihalta tänne hautausmaalle. Sen tekijä oli tuntemattomaksi jäänyt mielisairaalan potilas, jonka käden jälki on ainakin Willimiehen mielestä suorastaan liikuttava. Polvirukoukseen vaipunut betoninen enkeli on aikojen saatossa menettänyt toisen teräksisen siipensä, mutta se ei vaikuta teoksen vaikuttavuuteen.

Muistokivi Rauhan hautausmaalla

Vierelleen rukoileva enkeli on saanut vuonna 2003 muistokiven, missä kerrotaan hautausmaan historiasta ja mielisairaalan potilaiden hautaamisesta, joiden koti jäi sotaa seuranneiden rajanmuutosten takia Neuvostoliiton puolelle.

Alueella on myös kymmenen talvisodassa henkensä menettäneen sotasankarin hautamuistomerkki, joista yksi oli tuntematon. Lisäksi alueelle on sotavuosina haudattu muitakin. Lukuisia siviilejä tietenkin, ja kuusi neuvostoliittolaista sotavankia sekä kymmenen saksalaista sotilasta, joista yksi oli lentäjä. Heidän ruumiinsa on kuitenkin siirretty pois hautausmaalta jo 1950-luvulla.

Talvisodan sankarien hautamuistomerkki

Päivitys 12.4.2026

Tänä vuonna en ole paikalla käynyt, mutta viime syksynä paikka oli pitkälti ennallaan. Tuskin on siitä ihmeemmin muuttunut

 

Lappeenranta / Lepoharjun hautausmaa*

Tänään esittelyvuorossa Yksi Lappeenrannan lukuisista hautausmaista, nimittäin Lepoharjun hautausmaa. Tosin, nyt kyllä hävettää! Tarkoitus oli kirjoittaa tarina Lepoharjun hautausmaasta, mutta eihän tästä löydy tietoa mistään!

Lepoharjun hautausmaa

Nyt pääsettekin auttamaan Willimieskolmikkoa. Jos tiedätte vastaukset hautausmaan käyttöottovuodesta, kappelista tai mistä tahansa paikkaan liittyvästä mielenkiintoisesta asiasta, niin ottakaa hitossa yhteyttä. Hyvistä tiedoista palkitaan blogin palkattoman assistentin tittelillä ja nimi julkaistaan, tietenkin jos haluatte!

Me emme löytäneet tietoa pätkän vertaa, mutta kuvia meillä on esittää. Laitamme ne tuohon alle ja jäämme odottamaan vastauksianne.

Lepoharjun kappeli

Lepoharjustakin löytyy muistopaikka muualle haudatuille

Yleisnäkymä Lepoharjusta

Päivitys 30.4.2019

Sain käsiini kirjan, mistä eräs blogiin kommentoinut henkilö mainitsi ja nyt olisi tulossa vähän tietoa tähänkin kohteeseen. Oikeastaan jo oli aikakin, koska olen julkaissut tämän kohteen yli kuusi vuotta takaperin....

Lepoharjun hautausmaan paikaksi varattiin Lappeen Saikkolan kylästä löytynyt maa-alue. Alue ostettiin neljältä maanomistajalta reilun kuuden miljoonan markan kauppahinnasta. Kirkkovaltuusto hyväksyi kaupan syksyllä 1952. Ennen opetusministeriön antamaa lupaa, aloitettiin suunnitelmat arkkitehtien Aila ja Niilo Pulkan toimesta. 

Ensimmäisessä vaiheessa alueelle piti raivata tiet ja käytävät, rakennettava kiviaita portteineen ja kunnostettava parkkialue. Unohtaa ei sovi myöskään ruumiskellarin rakentamista, josta vastasi rakennusliike Veljekset Meuronen Oy, kuten muistakin edellä mainituista tehtävistä. Työt etenivätkin ripeästi ja pyhäinpäivänä 6.11.1955 lääninrovasti Leo Gummerus vihki hautausmaan käyttöön. Nimikilpailun perusteella nimeksi valittiin Lepoharjun hautausmaa. Ensimmäinen hautaus Lepoharjuun tehtiin tosin vasta 6.1.1956.

Hautausmaalta puuttui kuitenkin vielä siunauskappeli, joka katsottiin välttämättömäksi. Kappeleita käytiin katselemassa eri puolilla Suomea ja lopulta arkkitehtien annettiin laatia piirustukset. Ne kirkkovaltuusto hyväksyikin 15.7.1960, tosin taloudellisista syistä hivenen muuteltuna. Siunauskappeli annettiin tehtäväksi Rainer Sainiolle, joka toimi urakan pääurakoitsijana. Harjannostajaisia vietettiin 19.1.1961 ja lopulta seurakunta vastaanotti työn 4.4.1961. Saman kuukauden loppupuolella pidettiin kappelissa ensimmäinen siunaus, vaikka kappeli vihittiin lopullisesti käyttöön piispa Osmo Alajan toimesta 20.8.1961.

Päivitys 14.6.2026

Piipahdin toukokuun lopussa 2026 paikanpäällä uudelleen ja kaikki näytti hyvältä....

Lappeenranta / Ristikankaan reliefi

Eilispäivänä kohteena oli Ristikankaan hautausmaa ja siunauskappeli, mutta jätin tarkoituksella esittelemättä kappelin seinässä olevan reliefin. Nyt on sen vuoro tulla esitellyksi.

"Seppelöidyt äidit"

Reliefin tekijä on kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen. Se on vuodelta 1960 ja kuvaa kolmen sukupolven naisia. Reliefin nimi on ”seppelöidyt äidit” ja sillä on hieman poikkeuksellinen syntyhistoria. Aaltonen oli luvannut tehdä tämän reliefin lahjaksi silloiselle Lappeenrannan kaupunkiseurakunnan kirkkoherralle Kaiku Kalliolle. Niinpä vuonna 1957 käyttöönotetun siunauskappelin seinään jätettiin syvennys tätä työtä varten.

Kuvaajalla lienee ollut huono päivä. Kappelin seinässä reliefi on suorassa!

Aaltonen teki työn ja seurakunta maksoi ainoastaan materiaalikustannukset. Reliefi vihittiin käyttöön vuonna 1960 ja sen jälkeen muodostui tavaksi äitienpäivänä viedä kukkia ”seppelöityjen äitien” eteen. En tiedä, onko kyseinen tapa vieläkin käytössä. Pitänee joskus kysäistä entiseltä inttikaverilta, joka vastaa hautausmaan hoidosta ja ylläpidosta.

Päivitys 18.4.2026

Kaikki ennallaan, kuten odotettavissa olikin....

Reliefi on kappelin seinässä

Lappeenranta / Ristikankaan hautausmaa

Elokuussa 1932 vihittiin käyttöön Ristikankaan hautausmaa, joka sijaitsee pari kilometriä keskustasta etelään. Täältä löytyy Lappeenrannan ensimmäinen uurnahautausalue. Täällä on noin 6000 hautapaikkaa ja lisäksi muistolehdossa on 2600 uurnahautapaikkaa. Ilmeisesti Lappeenrannassakin polttohautaus on yleistymässä, vaikka itse olen edelleen perinteisen linjan miehiä. Toisaalta tärkeintä on paikka, missä omaiset voivat muistella vainajaa.

Ristikankaan uurnalehtoaluetta (Kuvan nappasi assistentti Niemelä)

Hautausmaan pohjoisosasta löytyy vuonna 1957 käyttöön otettu siunauskappeli, jota ilman piti siis pärjätä neljännesvuosisata. Kappelin suunnitteli arkkitehti Erik Bryggman ja se jäi hänen viimeiseksi työkseen. Hänen työtoverinsa Olli Kestilä valvoi rakennustyötä Bryggmanin poismenon jälkeen. Kappeli sulautuu hyvin ympäröivään mäntymetsään ja sijaitsee kukkulan laella, joka lisää paikan vaikuttavuutta.

Ristikankaan kappeli

Sisätiloissa sama vaikutelma jatkuu, koska kappelin penkit ja parvekkeen paneelit ovat 400 vuotta vanhaa karjalaista punahonkaa. Luultavasti tänä päivänä rakennustyömaa olisi luonnonsuojelijoiden hampaissa, mutta omana aikanaan rakentaminen eteni ilman välikohtauksia. Kappelin jyhkeät ovet ovat myös  kuparipäällystetyt. Kuviointeineen sekä raamatunlauseineen ne ovat lappeenrantalaisen kupariseppä Lindqvistin tekemät. Lieneeköhän sama mies, joka on tehnyt linnoituksen ensimmäisen kirkon muistomerkin peltisen yläosan?

Päivitys 24.5.2026

Uurnalehtoalue senkun komistuu