Tällä talolla on oikeastaan kaksi nimeä, joista se tunnetaan
täällä Lappeenrannassa. Alun perin se on tehty 1770-luvulla komendantin
virka-asunnoksi. Aiemmin linnoituksen mahtavin mies asui yksityistalossa
tai postimestarin virkatalossa vuokralaisena, kunnes heille rakennettiin
ensimmäinen oma komendantin rakennus. Ensimmäinen oli puinen talo ja sitä on
kuvailtu vaatimattomaksi.
Asutuksen poistuttua linnoituksesta oli aika rakentaa oma
kunnollinen kivestä tehty virkatalo
komendantille. Nykyinen väri on marjapuuronvärinen, mutta epäilen ettei se ole
alkuperäinen. Täyttä varmuutta en löytänyt tähän mistään. Rakennuksen
ulkomuotokaan ei ole alkuperäinen, vaan sitä on aikojen kuluessa muutettu. Siihen on kuulunut alunperin puinen taloussiipi, joka on ollut itä-länsisuuntainen.
Talossa oli aiemmin aumakatto, joka 1800-luvun aikana
muutettiin nykyisen kaltaiseksi satulakatoksi. Tälle rakennukselle ei myöskään
löydy suunnittelijaa, koska ajanhengen mukaisesti Pietarin sotakollegio
toimitti mallipiirustukset, joihin on mahdollisesti tehty joitain paikallisia
lisäyksiä.
Rakennus on mahdollisesti ollut koristeellisempi aikoinaan.
Siihen viittaisi talon keskiosassa näkyvät seinästä ulkonevat kaksoispilarit.
Löysin myös maininnan, että rakennuksen julkisivua olisi koristanut Venäjän
kaksoiskotka osoituksena omistajan virka-asemasta.
Linnoitus oli sotilaiden valtakuntaa aina Suomen
itsenäistymiseen asti ja komendantti hallitsi omaa virkataloaan venäläisten
poistumiseen asti. Suomalaiset keksivät rakennukselle sen sijaan muuta käyttöä.
Siitä tehtiin käräjätalo, missä Lappeenrannan kihlakunnanoikeus kokoontui.
Tästä nimitys käräjätalo, jolla nimellä se nykyisin tunnetaan paremmin.
Käräjätalona rakennus toimi aina 1920-luvulta 1990-luvulle. Tällöin tilat
alkoivat käydä ahtaiksi ja muutto oli edessä. Nykyisin talossa toimii kaupungin
opastuskeskus ja lisäksi sieltä löytyy linnoituksen historiaan keskittynyt
kirjasto. Tämä toiminta alkoi vuonna 2003.
Muutostöiden yhteydessä rakennuksen suuri sali palautettiin
1920-luvun ulkoasuun, joilloin näkyviin tulivat tuomari Torsten Boismanin
maalaamat seinät ja erilaiset kirjoitukset ovien yläpuolella.
Kiitos mainiosta tekstistäsi! Olen tekemässä tästä(kin) talosta short-videota YouTubeen enkä löytänyt oikein kunnollista kuvausta siihen - ennen kuin tämän. Saanko käyttää tätä blogisi tekstiä videoni kuvaus-osiossa? Hieman muokkaan sitä, mutta suurimmaksi osaksi se olisi juuri tämä sama teksti. Video tulisi "ulos" 9.2.2024.
VastaaPoistaPahoittelut myöhäisestä vastaamisesta, mutta lupa myönnetty
VastaaPoista