Savitaipale / Jonni Myyrä

                       Francine "You wanna have it all". Jonni Myyrästäkö tämä kertoo?

Hyrkkälän kylästä Savitaipaleelta löytyy itselleni tuttu muistomerkki, jonka tarinaan monet Willimiehen historian tunneilla mukana olleet ovat myös joutuneet tutustumaan. Jostain kumman syystä olen antanut oppilaille kotona selvitettäväksi nettitehtäväksi Jonni Myyrän elämäntarinan. Ehkä syynä on miehen elämäntarinan erikoisuus ja yllättävät käänteet, kuten tekohampaansa hankeen sylkeneen Kalle Jalkasenkin tapauksessa. No, tämän kirjoituksen jälkeen tämä nettitehtävä on helpompi suorittaa!

Urheilu oli osa itsenäisen Suomen kansallisen identiteetin luomista 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Tässä myös kaksinkertaisella keihäänheiton olympiavoittaja Jonni Myyrällä oli oma panoksensa. Jonni syntyi vuonna 1892 Hyrkkälässä Savitaipaleella ja innostui jo nuorena urheilusta. Oman urheilu-uransa aikana hän ehti saavuttaa paljon, mutta enemmänkin olisi ollut tarjolla, jos asiat olisivat menneet toisella tavalla.

Jonni Myyrän muistomerkki

Vuonna 1916 Berliini oli valittu olympiakisojen järjestäjäksi, mutta ensimmäinen maailmansota esti kilpailut. On tietysti jossittelua, että kuka olisi voittanut keihäänheiton, mutta takuulla Jonni olisi kamppaillut tiukasti olympiakultamitalista näissä kisoissa. Näinä vuosina Jonni heitti useasti silloista ruotsalaisen Lemmingin hallussaan pitämää maailmanennätystä pidemmälle, mutta aina ruotsalaiset keksivät verukkeita ennätyksen hylkäämiseksi. Lopulta Jonni pakkasi kamat reppuun ja lähti v.1919 kilpailumatkalle Ruotsiin. Tukholmassa hän heitti maailmanennätyksen 66,10, mitä tulosta ruotsalaisetkaan eivät onnistuneet hylkäämään. Olihan se heitetty heidän silmiensä edessä.

Kaikesta huolimatta Jonni Myyrää ei ole unohdettu....edes Savitaipaleella!

Seuraavana vuonna mikään ei estänyt Jonnin olympiavoittoa, ei edes kolme muuta kilpailussa mukana ollutta suomalaista. Heidän osansa oli varmistaa Suomen kaikkien aikojen hienoin saavutus – nelosvoitto! Tässä onkin ensi viikon MM-kilpailuihin osallistuvalle triollemme haastetta, vaikka arvelenkin taas jonkun yllätysvoittajan urheilusuurvallasta Ghanasta, Zimbabwesta tai Trinidadista voittavan koko kilpailun. Tietty toivon olevani väärässä…

Jonni sen sijaan jatkoi menestyksekästä uraansa ja voitti vielä toisenkin olympiakultamitalin vuoden 1924 kilpailuissa. Itse asiassa hän hallitsi lajia lähes vuosikymmenen ajan ja hänelle tarjottiin mahdollisuutta osallistua vuoden 1928 olympialaisiinkin. Hän oli kovassa kunnossa, mutta ehtona kisamatkalle oli osallistuminen karsintoihin Suomessa. Tähän Jonni ei suostunut, koska hänen elämässään oli tapahtunut jotain sellaista, minkä takia hän ei ottanut riskiä että olisi saapunut Suomeen karsintoihin. Mitä tämän reilun kolmikymppisen miehen elämässä oli tapahtunut?

Kaikkia muita Jonnin meriittejä ei kannata edes matkia, koska niitä matkimalla tie voi viedä kaltereiden taakse. Sama kohtalo odotti ilmeisesti Jonniakin, mutta hän ratkaisi asian toisin. Siitä hetken kuluttua enemmän, mutta miksi Jonni olisi joutunut vankilaan?

Jonni heittäytyi jo nuorena liikemieheksi ja omisti sahan sekä valmisti keihäitä. Lisäksi hänet valittiin nuoresta iästään huolimatta Savitaipaleen kunnallislautakunnan esimieheksi, missä tehtävässä hän vastasi Savitaipaleen kunnan asioista, kuten taloudesta, käytännössä itsekseen. Sitten koitti hetki jolloin kaikki paljastui. Kunnassa pidettiin erityistilintarkastus. Kunnan kassa oli Jonnin kotona ja se oli lähes tyhjä, koska hän oli joutunut maksamaan omia henkilökohtaisia lainoja sekä laskuja surkeasti menneistä omista bisneksistään kunnan kassasta. Noin kolmannes kunnan miljoonan markan kassasta oli kadonnut kuin tuhka tuuleen.

Ratkaisuna Jonni haki lainaa Lappeenrannasta ja sai sen. Näillä hän maksoi velkansa Savitaipaleelle ja loppu rahoilla perusti ravintolan Lahteen, mikä meni nopeasti konkurssiin. Uudelleen hakemaan lainaa ja yllättäen Lahden Kansallis OsakePankki myönsi hänelle miljoonalainan. Nämä rahat repussaan hän matkusti Pariisiin olympialaisiin, heitti kultamitalin ja pakeni saman tien Yhdysvaltoihin, palaamatta koskaan takaisin Suomeen.

Savitaipaleelle jäi monia, ketkä olivat taanneet Jonnin henkilökohtaisia lainoja ja joutuipa Savitaipaleen kuntakin maksamaan Jonnin ottaman lainan Lappeenrantaan. Eipä ihme, ettei Jonni Myyrän nimi ollut erityisen suosittu Savitaipaleella. Tämän sai kokea Jonnin poika, joka saapui asepalvelukseen talvisodan alla Suomeen. Hän sai savitaipalelaisilta pahasti selkäänsä, ei omien, vaan isänsä tekojen ansiosta.

Näistä syistä Jonni ei saapunut keihäskarsintoihin Suomeen kesällä 1928, vaan pysytteli Usassa ja mahdollinen kolmas kultamitali jäi saamatta. Hän toimi Amerikassa aluksi pankkialalla, mutta lopulta elätti itsensä satamatöillä aina kuolemaansa v.1955 saakka. Vaikkei hän ollutkaan suosittu katoamisensa jälkeen Savitaipaleella, niin silti hän sai oman muistomerkin oman kotitalonsa paikalle Savitaipaleen Hyrkkälän kylään. Muistomerkin pystytti Savitaipaleen Urheilijat, mitä Jonni edusti aktiiviurallaan sekä toimi seuran puheenjohtajana.