Nyt on maailman kirjat sekaisin.... Willimiehen jäljillä-blogi on päässyt esille ensimmäiseen jonkin sortin viralliselle foorumille! Etelä-Karjalan liiton ylläpitämä "ainaskii sata" sivusto on valinnut blogini johonkin Etelä-Karjalaan liittyvien hyvien tekojen listalle. Toki odotin olevani listoilla korkeammalla, mutta sijaluku 35 lienee parasta mihin tällainen virkaheitto historianopettaja pystyy?
Muuten elämä jatkaa tuttuja latuja, mitä nyt piti käydä vähän hakemassa fiilistä reilun kolmen viikon päästä toteutettavaan nyrkkeilyotteluun. Aloitinkin treenaamisen räyhäkkäästi ja piipahdin katsomassa kotimaisen elokuvan Hymyilevä mies, joka kertoi ammattilaisnyrkkeilijä Olli Mäestä. Pitihän se arvata, että hän hävisi elämänsä tärkeimmän nyrkkeilyottelun! Kaikesta huolimatta mieli on vielä korkealla matsin suhteen, koska liki puoli vuotta vaivannut tenniskyynärpää on lähes parantunut.
 |
| Lauritsalan kauppalan poikien muistomerkki |
Pieni kipu ei enää liiemmin haittaa, koska pystyin heittämään viime viikolla keihästäkin lähes huippulukemiin. Pidimme näet koulun urheiluhistorian kurssilaisten kanssa olympialaiset antiikin tyyliin. Kaikki lajit suoritettiin vauhdittomina tai lähes sellaisina, joista etenkin kolmella askeleella hypätty pituushyppy 2,5 kilon puntit kourassa aiheutti melkoisen hilpeitä hetkiä. Pienellä harjoittelulla Lauritsalan tytöt ja pojat pääsisivät takuulla paljon pidemmälle....
Pitkälle sen sijaan ovat ehtineet Lauritsalan kauppalan pojat, joiden toiminta on tuonut lisää yhteisöllisyyttä Lauritsalaan. Näiltä nurkiltahan minäkin olen kotoisin, vaikkakin Kaukkan alueelta. Työpaikkani sen sijaan sijaitsee Lauritsalassa tai ainakin vielä tänään se oli paikallaan....
 |
| Vanha Lauritsalan kauppalan vaakuna käsien ympäröimänä |
Lauritsalan kauppalan pojat on toiminut vuodesta 2007 lähtien ja porukkaan kuuluu maksavina jäseninä reilut sata jäsentä. Yhteisön aika kuluu vanhoja aikoja muistellessa, talkootöitä tehden ja kirjoja julkaistessa. Nyt kuitenkin porukka räväytti oikein kunnolla julkaisemalla oman muistomerkin Lauritsalan ydinkeskustan puistoon - lisäksi tekivät sen tietämättäni. Tiedon sain vasta tapahtuman jälkeen paikallislehden sivuilta. Harmi, koska muuten olisimme saapuneet paikalle oppilasryhmän kanssa antamaan kunnioitusemme pitkän linjan lauritsalalaisille.
 |
| Sama vaakunalogo löytyy koulumme historianluokan seinältä |
Muistomerkki paljastettiin perjantaina 26.8.2016 liikuttuneen Erkki Sundströmin lukiessa Helsingin yliopiston tutkijan Marjaana Seppäsen tervehdyksen. Tämän jälkeen oli Seppo Miettisen vuoro pitää juhlapuhe ja sitten edessä olikin grande finale, kun Oiva Maijanen ja muistomerkin suunnitellut Taito Puurtinen paljastivat muistomerkin.
 |
| Muistomerkki on reliefimäinen ja ankkuroitu tanakasti Lauritsalan juuriin - Saimaan kanavaan |
Muistomerkki on reliefimäinen kivilaatta, mikä on kiinnitetty jämäkällä raudankappaleella kiven murikkaan, mikä on osa alkuperäistä Saimaan kanavaa. Lopuksi on pakko vielä mainita paikalla olleen Lauritsalan kauppalan poikien kunniajäsen Tuomas Gerdt, ketä olen useasti pyytänyt puhumaan koulumme oppilaille. Yrityksestäni huolimatta en ole siinä onnistunut, mutta näin kunnianarvoista vierasta voin odottaa vaikka kuinka kauan. Ehkä joskus joku Lauritsalan pojista saapuu puhumaan nykyisille Lauritsalan pojille koulumme historianluokkaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita