Viipuri / Viipurin linna*

Viipurin linna on ylväs näky

Viipurin tunnetuin maamerkki lienee linnasaarella sijaitseva Viipurin linna. Siellä on tullut piipahdettua monesti, koska siellä on lukuisia komeita museoita ja ainahan hulppeat näköalat Pyhän Olavin tornista kiinnostavat myöskin. Lisäksi paikalla voi aistia historian lehtien havinaa ja kuvitella itsensä eri aikakausille.

Viipurin linna

Melkoinen kasa kiveä

Viipurin linna on kohde, mistä löytyy valtavasti tietoa, joten yritän pitää oman kertomukseni kohtuullisen lyhyenä. Miksipä sitä pitäisi kaikki toistaa vielä uudelleen? Joka tapauksessa linnan historia juontaa kauas menneisyyteen. Aluksi linnan paikalla toimi karjalainen kauppapaikka, joka oli myös turvattu vihollisia vastaan. Se ei kuitenkaan estänyt ruotsalaisia valloittamasta Viipurin alueita. Hyökkäyksestä käytetään nimeä kolmas ristiretki. Tämän tapauksen seurauksena Ruotsin silloinen valtaneuvos Torkkeli Knuutinpoika antoi vuonna 1293 määräyksen rakentaa linna poltetun karjalaisen puulinnoituksen tilalle.

Sisäänkäynti linnan torniin

Sisäänkäynti linnan museoihin

Linnan pihaa

Linna on kauttaaltaan kivetty

Sisäänkäynnin jälkeen eteen avautuu massiivinen näkymä

Viipurin valloitus liittyi katolisen uskonnon levittämiseen ja pakanallisten karjalaisten julmuuksien lopettamiseksi. Ilmeisesti kyseessä oli kuitenkin alueiden ja varallisuuden lisäämiseksi suoritettu sotatoimi, jossa kirkko toimi aktiivisessa roolissa. Välittömästi tälle strategiselle paikalle päätettiin rakentaa linna, vaikka sen rakentaminen vaati tavattomia kustannuksia, kuten Torkkeli Knuutinpoika itse kertoi.

Linnan rooli puolustuksen lukkona muuttui jo melkoisen nopeasti, koska Ruotsin ja Novgorodin välille solmittiin rauha Pähkinäsaaressa vuonna 1323 ja raja siirtyi kauemmas linnasta itään. Se muutti linnan roolin enemmän hallintokeskukseksi, missä asui Ruotsin kuninkaan valtuuttama käskynhaltija. Heistä etenkin kolmesti Ruotsin kuninkaaksikin valittu Kaarle Knuutinpoika Bonde rakennutti linnaan muureja ja torneja 1440-luvulla.

Linnan pihalla voi kuvauttaa itsensä Willimiehenä

Omaa hoviaan pitivät linnassa myös Olavinlinnan rakentaja Erik Akselinpoika Tott ja Sten Sture vanhempi. Isompia muutoksia oli kuitenkin tulossa, koska silloinen kuningas Kustaa Vaasa vieraili linnassa 1555 ja hän huolestui linnan puolustuksesta. Isoon remonttiin joutuikin linnan korkein osa Pyhän Olavin torni, joka sai 1561-1564 välisenä aikana nykyisen muotonsa. Alunperin nelikulmaista tornia korotettiin ja yläosa muutettiin kahdeksankulmaiseksi, jotta tykistö sai paremmat mahdollisuudet ampua eri suuntiin. Myöhemmin vielä Kustaa Vaasan pojat vahvistivat linnaa, jotta se kestäisi piiritykset ja valloitusyritykset.

Viipurin linnan tornin infotaulu

Linnan torni on tuettu puuparruin

Ylös torniin on melkoinen matka

Linnan tornin katto on mestariteos

Sähkötyöt eivät ole ihan ajan tasalla

Lopulta Viipurin linna joutui antautumaan Pietari Suurelle, jonka ylivoimaiset joukot saapuivat Viipuriin 1710. Tätä ennenkin Pietari oli suunnitellut Viipurin valloitusta turvatakseen Nevan suistoon perustamansa Pietarin kaupungin. Lopullisesti linna antautui Pietarin joukoille 12.6.1710. Virallisesti tämä sotatoimi päättyi vasta Uudenkaupungin rauhaan 1721, jonka jälkeen Viipurista tuli venäläinen kaupunki, tosin vuodet 1812-1917 kaupunki kuului Suomen suuriruhtinaskunnalle.

Linnan katot kaipaisivat uudet pellit

Tornista näkyy hylättyjä helikoptereita

Tervaniemen maakunta-arkisto

etualalla vanhoja purettuja jäänteitä

Pitihän se päästä itsekin kuvaan

Näkymä Viipurin ja Suomenlahden suuntaan

Suomen itsenäistymistä seuranneen sisällissodan aikana Viipurin punaiset käyttivät linnaa vankilana, minne suljettiin vangittuja valkoisia. Tämä ajanjakso päättyi 29.4.1918, jolloin valkoiset vapauttivat Viipurin. Sen seurauksena monet linnankin suojassa olleet punaisten päälliköt katosivat Venäjälle. Tämän jälkeen linna on ollut pelkästään rauhanomaisessa käytössä, tosin eihän tuota tämän päivän sodankäyntiin ole tarkoitettukaan.

Etelä-Karjalan museosta Lappeenrannasta löytyy Viipurin linnan seinästä pelastettu muistolaatta

Vielä talvi- ja jatkosodan aikana linna vaihtoi omistajaa muutamaan otteeseen ja näihin liittyy hauskoja sattumuksia. Suomalaisten palatessa Viipurin isänniksi elokuun lopulla 1941, niin mistään ei löytynyt Suomen lippua! Tilanne hoidettiin näyttelijä Arvo Lehesmaan valkoisella paidalla. Vastaava episodi sattui venäläisille, kun he ottivat Viipurin haltuunsa 20.6.1944. He eivät löytäneet mistään Neuvostoliiton lippua, mutta nykäisivät linnan salkoon punaisen nukenhameen kertomaan vallanvaihtumisesta. 

Turisteja riittää

tykkejäkin on nähtävänä

Linnassa voi edelleen menettää päänsä!

Onneksi he ovat tajunneet linnan merkityksen ja hyödyntävät sitä historiallisesti merkittävänä kohteena. Nykyisin linnassa, jonka sisätilat ovat museokäytössä, järjestetään kesäisin ritariturnajaisia ja muita historiallisia esityksiä. Nyt kesällä 2017 linnan korkea Pyhän Olavin torni oli remontissa ja toivottavasti linnan torniin pääsee jatkossakin? Suomalaisethan sen sijaan suunnittelivat Saimaan kanavan avajaistilaisuudessa 1856 pahasti palaneen linnan purkamistakin, mutta onneksi järki voitti ja sitä alettiin kunnostamaan 1890-luvulla. Mitä Viipuri olisi ilman linnaansa? 

Museossa on asiakirja vuodelta 1403

Knut Possen mortteli, millä hän räjäytti Viipurin linnan

Viipurin linnan pienoismalli

Linnan museossa on kokonainen kerros Suomen ajan historiaa

Päivitys 8.8.2018

Kävin viime viikolla Viipurissa ensimmäisen kerran yli vuoteen. Niin se aika on kulunut, etten ole saanut itseäni hilattua tuonne vaikka kaupungista suunnattomasti pidänkin. Olisi ilmeisesti pitänyt käydä aiemminkin, koska kaupunkihan on kokenut melkoisen somistuksen viimeisen vuoden aikana.

Viime lauantaina 4.8.2018 kaupunki juhli 725-vuotissyntymäpäiviään ja ilmeisesti jostain oli tullut määräys pikaisesti kunnostaa kaupunkinäkymää. Siihen onkin aihetta koska kaupungissa pyörii enemmän venäläisiä matkailijoita kuin koskaan. Lisäksi toki paikalla vierailleet isokenkäiset ovat kaiketi vaikuttaneet asiaan myöskin....

Niinpä linnakin oli saanut uuden komean valkoisen maalipinnan entisen kurpsahtaneen tilalle. Alapuolella muutama ottamani valokuva linnasta valkohehkuisena.

Hellepäivän lomaselfie