Palataanpa takaisin Anjalan kartanoon eilisen Liikkalan harharetken jälkeen. Siellähän tapahtumat etenivät avoimeksi vastakkainasetteluksi upseerien ja kuninkaan välillä. Liikkalan noottihan allekirjoitettiin 9.8.1788 ja kuninkaan vastausta siihen ei tarvinut kauaa odottaa, koska hän vaati upseereiltaan uskollisuudenvalaa Anjalassa jo 12.8.1788, siis kolme päivää myöhemmin.
 |
| Anjalan liiton muistomerkki |
Liikkalan nootti oli osoitus upseerien vastustuksesta kuningasta kohtaan hänen aloittamastaan sodasta, jota kukaan ei halunnut. Lisäksi kuningas rikkoi Ryotsin lakia, koska ei kysynyt säätyjen suostumusta sotaan. No, tuskin olisi lupaa saanutkaan... Sota kuitenkin alkoi ja alusta lähtien kaikki meni Haminan hyökkäyksen osalta pieleen. Syntyi Liikkalan nootti, missä oli jo pienenä ajatuksena jopa itsenäinen Suomi.
 |
| Muistomerkki on Kymijoen rannalla |
Kuningas kuitenkin sai tietoonsa Liikkalan nootin ja vaati upseereitaan allekirjoittamaan paperin, missä he lupaisivat taistella Ruotsin ja kuninkaan puolella viimeiseen hengenvetoon. Anjalan majoitusalueen upseerit vastasivat kuninkaalle kirjeellä, jonka allekirjoitti 113 upseeria. Anjalan liitto oli syntynyt. Kirjeessä todettiin Ruotsin olevan sodan aloittaja ja se olisi tuhonnut taistelutahdon armeijasta. Allekirjoittaneet toki korostivat toimivansa ainoastaan Ruotsin hyväksi ja kertoivat olevansa kuninkaalle uskollisia.
Kustaa III tarjosi Anjalan miehille anteeksiannon, jos he julkisesti tunnustaisivat tehneensä väärin kuningasta kohtaan. Vastausta kuningas ei kuitenkaan koskaan saanut. Tilanne oikeastaan paheni kuninkaan kannalta, koska Anjalan liiton allekirjoittajien määrä kasvoi kasvamistaan 210 mieheen. Tilanne oli siis täydellisessä pattitilanteessa. Kuningas poistui Suomesta, kun Tanska julisti sodan Ruotsille ja säilytti kasvonsa edes jotenkin.
 |
| Muistomerkki on tehty luonnonkivestä |
Anjalan liiton miehet sen sijaan jatkoivat työtään vankan propagandan keinoin kuninkaan poissaollessa Suomesta. Kuninkaan sotiessa Tanskassa Suomessa oleva armeija siirtyi talvimajoitukseen, mikä laimensi yhteydenpitoa kapinallisten kesken. Lopullinen isku Anjalan miehille tuli marraskuussa 1788, jolloin kuningas lopulta antoi käskyn vangita Anjalan liiton allekirjoittajat. Vangit vietiin Tukholmaan, missä he joutuivat odottamaan Kustaan sodan päättymistä 1790 asti. Sen jälkeen heille annettiin liki 90 kuolemantuomiota, joista tosin vain yksi toteutettiin, loppujen saadessa armahduksen.
 |
| Muistomerkki on melkoisen karu |
Anjalan liitto toki nujerrettiin kuninkaan toimesta, mutta tyytymättömyys jäi kytemään. Lopulta aatelisten muodostama salaliitto järjesti kuninkaan murhan kesken oopperaesityksen 1792. Tie kohti Suomen ja Ruotsin eroa oli alkanut...
Anjalan liiton muistomerkki paljastettiin Anjalan liiton 200-vuotisjuhlallisuuksien aikana kartanon takana 12.8.1988 Anjalankosken kaupungin toimesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita