Heppa-aiheisena lauluna Commitments "Mustang Sally"
Hemmetin mukavaa, kun joskus saamme hyviä vihjeitä
erilaisista kohteista. Aika usein meillä on niistä etukäteen tietoa, mutta
joskus meidät yllätetään ihan aidosti housut kintuissa. Näin kävi viime viikon
tiistaina, kun kävimme uuden assistenttimme Juha Kekolan kanssa tutustumassa
kolmeen paikkaan. Yksi niistä on jo esitelty päivityksen muodossa, mutta kaksi
niistä johtaa aivan omaan postaukseen. Tämä Hubertusseuran muistomerkki on
niistä ensimmäinen. Toista varten pitänee tehdä vähän taustatyötä lisää. Juha,
kiitoksia vielä kerran!
Sinänsä mielenkiintoista, etten tiennyt tästä mitään.
Aluehan on nykyisin liikenteeltä suljettua sotilasaluetta, missä olemme hiippailleet ennenkin. Nuorempana
olin täällä säännöllinen vierailija ja luvallisella asialla. Yleensä liikuin täällä rynnäkkökivääri olalla,
kenttälapio kourassa ja selkä hiestä märkänä. Täällähän rakuunat harjoittelivat
tappamisen jaloa taitoa kaivamalla poteroita ja täyttämällä ne lähtiessään
kotio kasarmille. Muutama monttu tuolla on siis minunkin jäljiltäni…
Vaan niin sitä vieläkin löytyy uusia muistomerkkejä, vaikka
noita on jo melkoinen liuta tullut yli kolmeensataan kertomukseen esiteltyä!
Nyt siis esittelyvuorossa Hubertusseuran muistomerkki. Vasså god….
Hubertusseuran muistomerkki |
Hubertus on ollut keskiajalta saakka metsästäjien ja
ratsumiesten suojelupyhimys, niinpä Lappeenrannan ratsastusharrastajilla on
tänä päivänä pitkät perinteet vaalittavana. Tosin seuran perinne ei ole 90
vuotta vanhempi, koska se on perustettu vuonna 1923. Joissakin lähteissä se
mainitaan Suomen toiseksi vanhimmaksi ratsastusseuraksi. Varmaksi en tuota kuitenkaan
uskalla väittää, koska yleensä näillä nurkilla ollaan suunnannäyttäjiä muille...
Toisesta kulmasta sama kivenjörrikkä |
Seuran perustivat Ratsuväkiprikaatin upseerit(URR ja HRR)
vuonna 1923. Aluksi seuran nimi oli ajan hengen mukaisesti kaksikielinen Hubertusklubi
– Hubertusklubben. Aluksi harrastuksesta pääsivät nauttimaan vain upseerit ja
he järjestivätkin säännöllisesti kilpailuita eri kilpailulajeissa. Aluksi
säännöissä mainittiin kaikkien prikaatin upseerien kuuluvan seuraan vaikka heidän
palvelupaikkansa vaihtuisikin. Muutoksen tuulet kuitenkin puhalsivat tähänkin
herraklubiin ja lopulta vuoden 1945 vuosikokous hyväksyi siviilit seuran
jäseniksi, tosin säännöt astuivat voimaan vasta vuoden 1947 alusta. Samassa
hötäkässä vaihtui myös seuran Hubertusseuraksi, minkä lyhenne on HubS.
Seuraan kuuluu / kuului varsin merkittäviä henkilöitä Suomen
ratsuväen ja sotaväen parista. Mainittakoon, että seuralla on kaksi
kunniapuheenjohtajaa, jotka ovat Marsalkka Mannerheim ja Uudenmaan
rakuunapataljoonan päällikkönä toiminut Mannerheimin ristin ritari Adolf Ehrnrooth.
Ehrnroothin aikana tämä 3.11.1951 paljastettu muistomerkki onkin kokenut
päivänvalon.
Syrjäinen sijainti on ilmeisesti saanut pojanviikarit
tekemään omia kepposiaan muistomerkin laatalle, koska sitä on ilmiselvästi
kajautettu pistoolinlaukauksilla vähän sotaisamman näköiseksi. No, voihan
syyllinen olla joku entinen upseerikin?
Joku on kajauttanut muistolaattaan muutaman skoden. Montakohan on sujahtanut ohitse? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita