Melko sattuva nimi esittäjällä ja kappaleella. Whitesnake "Here I go again"
Joskus tuntuu, että tämän blogin pitämisessä ei ole mitään
järkeä! Uusia kohteita löytyy kaiken aikaa ja loppu siirtyy aina vain kauemmaksi.
Lisäksi joskus mieltä vaivaa tunne, että lienen jonkin sortin kylähullu, koska
jaksan yhä innostua vanhoista muistomerkeistä ja laatoista talojen seinissä.
Olin myös jo valmistautunut järjestämään blogin assistenttien, kaikki
palkattomia, kokoontumisillan blogin loppumisen kunniaksi Prinsessa Armadalle
elokuussa, vaan taitaa siirtyä illanistujaiset joulukuuhun tätä menoa. No,
saanpa istua ihan yksin…
Eilisehtoona Willimies kävi piipahtamassa Joutsenon
alueella…taas! Jostain kumman syystä tältä alueelta löytyy aina jotain
mielenkiintoista, mikä vaatii toistuvasti paikan päällä vierailua. Lisäksi
matkan loppupuolella selvisi, että yksi merkittävä kohde vaatii uuden vierailun
lähiaikoina, joten eilen matkassa mukana ollut Joutsenon Willilady pääsee jälleen
mukaan Willimies Toursin matkalle lähiaikoina. No, mukavassa seurassa homma
tuntuukin paljon mielekkäämmältä ja vielä kun yllärilahjaksi saa luomujauhoista leivottua perinteistä
joussenolaista rieskaa, niin apumiehen penkki on aina vapaana! Kiitokset, Willilady!
Tällä kertaa saimme Williladyn kanssa kuvattua neljä uuteen
tarinaan johtavaa kohdetta ja yhtä tulen päivittämään lähiaikoina, joten melko
hyvä saalis tässä vaiheessa? Lienee kuitenkin syytä uskoa sitä tammikuussa soitellutta sälliä ja lopettaa lörpöttely, sekä siirtyä uudelle kohteelle.
Tällä kertaa kyseessä ei ole rakennus, muistomerkki eikä laatta talon
seinustalla, vaan paljon keskustelua herättänyt paikka Penttiläntieltä
risteävän Käärmekalliontien varressa. Keskustelua herättää paikan merkitys ja
ennen kaikkea sen tekijä.
Pfygmaattinen poimu vai ihmisen tekemä kaiverrus? |
Sukututkijan loppuvuosi blogia pitävä Kyläkosken Kaisa
linkitti vähän aikaa takaperin omassa blogissaan erinomaisen linkin karttaan
muinaisjäännökset Suomessa. Tännekin Käärmekallio on merkitty ja siitä aukeavasta
linkistä pääsee lukemaan tietoa kohteesta tarkemmin. Karmiva pettymys, että
kyseessä on heidän mielestään kallio, missä on luonnon muovaamia kuvioita.
Tarkennuksena kertovat sen olevan ns. pfygmaattinen poimu. Mikähän se tuokin
on?
Onhan se totta, että luonnonvoimat ovat muovanneet
kallioperäämme ja jättäneet jälkeensä omituisia paikkoja, mutta tästä olen
kyllä eri mieltä. Eihän se ensimmäinen kerta olisi, jos nyt olisin väärässä,
mutta tätä minä kyllä pitäisin ihmisen tekemänä. Kallioon ”hakatun” käärmeen
muodot ovat melkoisen symmetriset ja sille on koverrettu kieli sekä silmä, joka
tosin oli osittain sammaleen alla. Ainoastaan ”käärmeen” takaosa ei noudata
symmetrian pelisääntöjä. Silti uskon vakaasti, kuten Williladykin, että tämän
on pakko olla ihmisen tekemä. Jos kauan aikaa takaperin on koverrettu kuppeja kiviin ja maalattu kalliot täyteen kalliomaalauksia, niin miksi joku tuntematon
kaivertaja ei olisi voinut tehdä tätäkin?
Liidulla vahvistettuna sama kuvio....ei oikein tee oikeutta kohteelle |
Ainut epäselväksi jäänyt asia, mihin olisi toki mukava
tietää vastaus, on käärmekuvion ikä ja milloin se on ensimmäisen kerran
löydetty? Ehkäpä joku osaisi vastata näihinkin kysymyksiimme…
Kärmekallion tuntumassa on asuttu vakituisesti jo ainakin 1500-luvulta lähtien ja hyvin todennäköisesti jo paljon aiemminkin. Kävin joitain vuosia sitten arkeologi Ville Laakson kanssa paikalla ja tutustutin häntä muutenkin lähiympäristöön. Hän havaitsi Kähäriläntien varressa (n. 500 m päässä Kärmekalliosta) tummatulikukan, joka on vahva merkki hyvin varhaisesta asutuksesta.
VastaaPoistaSiis Kärmekallion kuvio on melko varmasti tunnettu jo satoja vuosia sitten. Se voi olla hyvinkin saanut akunsa ensin luonnon muodostelmana, jota ihminen on aikojen kuluessa vähän vahvistanut.
Poista