Lemi / Aatu Karhu

Viime kerrat on edetty Savitaipale – Lemi akselilla, joten tänään onkin Lemin vuoro. Toissalauantaina Lemin valokuvausretkellä törmäsin hautausmaalla mielenkiintoiseen hautaan, joka on tänään kohteemme. Kyseessä on lemiläisen Aatu Karhun hauta, joka kertoo miehestä perusasiat eli nimen ja syntymä- ja kuolinvuoden. Tässä nyt ei vielä ole mitään kummallista, mutta hautapaaden päällä oleva ankkuri sai minut uteliaaksi ja näppäsin muutaman valokuvan. En kuitenkaan ajatellut, että tästä koskaan tulisi julkaisua tehtyä. No, jälleen kerran olin väärässä!

Asiaan perehdyttyäni paljastuikin, että Aatu Karhu onkin merkittävä henkilö Lemin pitäjän historiassa. Hän harjoitti laivurin ammattia Saimaalla ainoana lemiläisenä. Hänen aluksensa Louhi kuljetti rahtia ja matkustajia vuosien ajan. Myöhemmin hän siirtyi laivuriksi Luumäen Höyry & Moottorivene-Osakeyhtiön perustajajäsenenä. Käyttöönsä vastaperustettu yhtiö osti Hanhi-nimisen aluksen Taipalsaarelta. Sen liikennöinti alkoi kesällä 1912.

                             Saimaan höyrylaivailun historiaa

Laivurin ammatistaan huolimatta Aatu Karhu tunnetaan kaiketi paremmin kansanvalistuksen edelläkävijänä Lemillä. Hänen uupumattoman sinnikkyytensä ansiosta Lemin ensimmäinen kansakoulu – yksityinen – aloitti toimintansa avajaisjuhlallisuuksien jälkeen 12.9.1893. Tämä oli varmaankin karhulle mieluisa tilaisuus, koska vastustus koulun perustamiseen Lemillä oli kiivasta. Ilmeisesti Karhu näki asian selvittämisen niin tärkeäksi, että hän kirjoitti aiheesta kirjan vuonna 1903, johon voitte tutustua täällä.

Aatu Karhun vaikutus ei jäänyt pelkästään koulun perustamiseen, vaan hän ajoi innokkaasti myös nuorisoseuran perustamista, mikä toteutuikin 19.11.1893. Nämä kaksi merkittävää organisaatiota toimivat samassa rakennuksessa, mikä tunnetaan nykyisin Klemin talona. Willimiehelle paikka on täysin tuntematon, mutta jostainhan se on tuo tieto kaivettava esiin, koska rakennuksen kyljessä on kuulemma muistolaatta kyseisten tapahtumien seurauksena. Kenties joku lemiläinen lukijamme voisi lähettää valokuvan kohteesta, niin köyhä Willimies säästäisi bensarahat?

Aatu Karhun hauta Lemin hautausmaalla

Laivuri Karhun rooli sivistysmiehenä ei jäänyt kyseisiin töihin, vaan hän oli mukana myös sortovuosien tapahtumissa. Arvostettuna pitäjäläisenä Aatu Karhu oli mukana lähetystössä, mikä toimitti keisarille Suuren adressin maaliskuussa 1899. Keisari ei kuitenkaan koskaan ottanut lähetystöä vastaan, joten 1683 lemiläistä adressin allekirjoittanutta ei saanut mielipidettään sortotoimista keisarin tietoon muiden adressin allekirjoittaneiden tavoin. Yhteensä 520.000 ilmaisi mielipiteensä adressin avulla ajanhengestä. Aatu Karhu vuorenvarmasti yhtenä heistä.